Vanhuspalvelulaki mitoittaa tarvittavien hoitajien määrän. Vanhustenhoidossa on kuitenkin paljastunut useita tapauksia, jossa työvuorolistoissa on haamuhoitajia vaadittavien tuntien täyteen saamiseksi.
– Karmeimpia esimerkkejä ovat kuolleet hoitajat, Jaska Jokunen tai joku työntekijä, joka on joskus tehnyt keikkaa ja hänen nimeään on käytetty useampaan kertaan, ammattiliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Paavolan mukaan ongelma on se, että laitoksessa tai kotihoidossa tai jossain muussa hoitomuodossa riittäisi oikeasti tarpeeksi henkilökuntaa hoitamaan sen kuntoisia ihmisiä, joita paikoissa on.
Mitoitus liian matala
Turun yliopiston yleislääketieteen emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä muistuttaa, että hoitajamitoitus on matala. Kivelä on itse miehensä omaishoitaja. Hän sanoo laskeneensa minuutteja, joita hoitoon kuluu. Lopputulos pienen otannan mukaan on se, että jos halutaan antaa vanhuspalvelulakiin kirjatulla tavalla hyvää hoitoa, tarvitaan päivisin yksi hoitaja hoidettavaa kohden.
– Tarve ei yölläkään ole kovin matala silloin, kun on muistisairas tai todella huonokuntoinen hoidettava, Kivelä sanoo.
Superin puheenjohtajan mukaan suurin ongelma on raha. Sitä täytyisi löytää, jos halutaan palkata lisää hoitajia. Silja Paavolan mukaan katseet voitaisiin kääntää esimerkiksi yritysmaailmaan.
Agraari-Suomeen ei voi palata
Professori Kivelä korostaa ympärivuorokautisesti tuetun palveluasumisen merkitystä.
– Kun me jätämme sen yksin asuvan vanhan ihmisen sen niin sanotun kotihoidon varaan kotiin yksin, niin me tuhoamme samalla hänen toimintakykynsä.
Molemmat asiantuntijat muistuttavat, että esimerkiksi vanhusten yhteisasumisen kaltaisia palveluja tarvitaan ja niiden rakentaminen sekä tuottaminen on julkisen puolen tehtävä. Esimerkiksi kuntien.
– Asialle on tehtävä jotain nyt. Suuret ikäluokat ovat kohta 75-85-vuotiaita. Me hukumme, jos ei nyt tehdä jotain. Ei tätä voida rakentaa pelkästään omaisten varaan, professori muistuttaa.
Paavola sanoo painokkaasti, että nykysuomi ei voi vaipua takaisin maatalousvaltaiseen aikaan, jossa vain perhe hoitaa potilaansa.