Maantiepyöräilijä Marco Pantani ehti lyhyeksi jääneen elämänsä aikana saavuttaa paljon menestystä. Vuoden 1998 Italian ja Ranskan ympäriajojen voitoilla hän nousi legendojen joukkoon.
Parhaiten Pantani muistetaan huikeista mäkiajajan kyvyistään ja persoonallisesta ulkonäöstään sekä synkistä tapahtumista, jotka johtivat hänen ennenaikaiseen kuolemaansa. Dopingepäilysten kohteeksi joutunut Pantani kuoli ystävänpäivänä 14. helmikuuta vuonna 2004.
Mäkiajaja nuoresta pitäen
Cesenassa vuonna 1970 syntynyt Pantani nousi pyöräilymaailman tietoisuuteen viimeistään, kun hän voitti amatöörien Girobio -kilpailun vuonna 1992. Kokonaisvoiton lisäksi Pantani nappasi kilpailussa kaksi etappivoittoa Dolomiiteillä ajetuilla vuoristo-osuuksilla.
Tuo oli kuitenkin vasta alkusoittoa sille, mikä myöhemmin teki Pantanista kaikkien tunteman mäkiajajan.
Ensimmäisen ammattilaissopimuksensa Pantani teki Carrera Tassoni -tallin kanssa vuonna 1992, ja vain kahta vuotta myöhemmin vuonna 1994 hän kamppaili jo Giro d'Italian, Italian ympäriajon voitosta. Kaksi etappivoittoa tuottanut kiertue päättyi kakkossijaan. Tour de Francessa, Ranskan ympäriajossa sijoitus oli kolmas.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vuosi 1995 oli Pantanille epäonnekas.
Hienosti alkanut ammattilaisura otti pian kuitenkin takapakkia. Vuonna 1995 Pantani joutui sairauslomalle törmättyään autoon Italian ympäriajossa. Toivuttuaan hän mursi saman vuoden syksyllä sääri- ja pohjeluunsa Milano–Torino-kilpailussa.
Seuraava kausi jäi Pantanilta väliin vammoista toipumisen vuoksi. Koko uran jatko oli vaakalaudalla, mutta Pantani palasi takaisin.
Uskomaton epäonni kuitenkin jatkui, kun Pantani palattuaan maantielle vuonna 1997 törmäsi Giron etapilla mustaan kissaan ja kaatui.
Hän kuitenkin pystyi osallistumaan Tourille hyvällä menestyksellä. Pantani ajoi kokonaiskilpailun kolmanneksi. Pantanille kirjattiin voitot hurjilla mäkietapeilla 13 ja 15.
Alpe d’Huezin valtias
Etapilla 13 Pantani teki yhä voimassa olevaa historiaa. Saint-Etiennestä Alpe d’Hueziin 1850 metrin korkeuteen ajettavan etapin loppunousu on pyöräilymaailman tunnetuin, ja Marco Pantani mies, joka on kivunnut sen nopeimmassa ajassa.
Nousulla on mittaa kaikkiaan 13,8 kilometriä ja korkeuseroa 1 124 metriä. Nousun keskimääräinen jyrkkyys on 8,1 prosenttia jyrkimmässä kohdassa kaltevuus on 11,5 prosenttia.
Pantani kipusi vuonna 1997 Alpe d’Huezin huipulle ajassa 36 minuuttia ja 40 sekuntia. Itse asiassa Pantanin nimi löytyy nopeimpien aikojen listan viiden kärjestä myös sijoilta kolme ja viisi vuosien 1994 ja 1995 suorituksillaan
Saman listan kymmenen kärkeen ovat saaneet nimensä myös sittemmin dopingkäryistään tunnetuksi tulleet polkijat Lance Armstrong, Jan Ullrich, Floyd Landis, ja Richard Virenque.
Dopingepäilyksiä läpi uran
Pantani ei koskaan antanut positiivista dopingnäytettä. Hänet kuitenkin suljettiin kesken kilpailun vuoden 1999 Girolta liian korkeiden veriarvojen vuoksi.
Pantani oli repinyt Madonna di Campiglion nousussa lisää kaulaa ja johti kokonaiskilpailua 19 etapin jälkeen ylivoimaisesti. 20. etapille hän ei enää startannut.
Korkean veriarvon arvioitiin mahdollisesti viittaavan EPO-hormonin käyttöön, mutta sen testaamiseksi ei tuolloin ollut olemassa varmaa testiä.
Vuonna 2004 testimenetelmien kehityttyä ranskalaisviranomaiset päättivät uudelleenanalysoida vuosien 1998 ja 1999 Ranskan ympäriajossa annettuja näytteitä. Tulosten mukaan 18 urheilijan testi näytti positiivista EPO-hormonille, 12 urheilijan testeissä oli jotain epäilyttävää.
Vuonna 2013 ranskalaistutkimus paljasti muun muassa Pantanin dopingin käytön vuoden 1998 Tourilla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Pantani saavutti etappivoiton vielä vuoden 2000 Italian ympäriajossa.
Fanien suosikki
Ihailijoilleen Pantani oli, ja on yhä, ikoninen mäkimies. Hän tuli tunnetuksi hurjista hyökkäyksistään kaikkein kovimmilla vuoristo-osuuksilla. Ajotyylillään hän voitti puolelleen lukemattomia kannattajia.
Pantani sai lempinimen Il Pirata, merirosvo, joka juonsi juurensa hänen huomiota herättäneestä ulkoasustaan. Pantanin tavaramerkiksi nousivat hänen päähänsä kietoma pääkallokuvioinen huivinsa ja korvassa killunut korvarengas.
Vuonna 1998 Pantani ja fanit saivat täyttymyksensä, kun Il Pirata ajoi sekä Italian että Ranskan ympäriajon voittoon. Pantani oli siirtynyt edellisellä kaudella italialaisen supermarket-ketjun tukemaan Mercatone Uno -talliin, jonka kuljettajat palkattiin tukemaan Pantanin menestystä.
Hän oli vasta seitsemäs urheilija, joka pystyi samana vuonna voittamaan pyöräilymaailman suurimmat kilpailut. Edellinen italialainen, joka pystyi samaan temppuun oli Fausto Coppi vuonna 1952.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Fanit eivät unohtaneet Pantania tämän kuoleman jälkeen. Vuoden 2005 Giron etapeilla merirosvoa muistettiin monin tavoin.
Jyrkkä alamäki
Pantanin ura ja elämä alkoivat kuitenkin luisua jyrkkään alamäkeen vuoden 1999 kilpailusta sulkemisen jälkeen. Hän voitti vielä vuoden 2000 Tourilla kaksi etappia, mutta siihen suuret saavutukset jäivät.
Vuonna 2001 San Remossa hänen hotellihuoneestaan löytyi suuressa poliisioperaatiossa insuliinia, mikä tuotti hänelle lopulta kuuden kuukauden kilpailukiellon. Pantani päätyi lukuisien poliisitutkimusten ja dopingepäilyjen kohteeksi. Tuomiota hän ei koskaan saanut. Viimeiseksi jääneessa Girossaan vuonna 2003 Pantani ylsi 14. sijalle.
Siviilielämän puolella ei sujunut sen paremmin. Pantani alkoi viihtyä yöelämässä, romutti autoja ja erosi pitkäaikaisesta tanskalaisesta puolisostaan. Vuonna 2003 hän kirjautui klinikalle saamaan hoitoa masennukseensa.
Pantani löydettiin 14. helmikuuta 2004 kuolleena riminiläisen hotellin huoneesta. Hän oli kuollessaan 34-vuotias.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Valtavat väkimassat muistivat Pantania tämän hautajaispäivänä.
Tutkimukset kuoleman jälkeen
Pantanin tarinasta ei ole puuttunut käänteitä hänen kuolemansa jälkeenkään. Sitkeästi eläneiden väitteiden mukaan Pantani ei kuollut vahingossa, vaan henkirikoksen uhrina. Teorian mukaan Pantanin hotellihuoneeseen tulleet henkilöt pakottivat tämän juomaan liuosta, jossa oli tappava määrä kokaiinia.
Asiaa tutkittiin, ja vuonna 2015 valmistuneen tutkimuksen mukaan murhateorialle ei löytynyt tukea. Pantani kuoli riminiläisessä hotellissa kokaiinin yliannostukseen.
Tutkinnasta tehdyn raportin mukaan Pantanin hotellihuoneessa ei ollut muita. Huoneen ovet ja ikkunat oli tukittu sisäpuolelta huonekaluilla. Kukaan ei olisi voinut asettaa huonekaluja ja poistua huoneesta, raportissa sanottiin.
Pantani haudattiin 18. helmikuuta Cesenaticossa tuhansien ihmisten surressa kaupungin kaduilla. Hautajaissaatosta julkaistuissa kuvissa huomion kiinnittävät lukuisat Il Pirataa muistaneet merirosvoliput.
Lähteet: The Independent, USA Today, Cyclingweekly, Stickybottle.com, Eurosport.com, Kestävyysurheilu.