Jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen sanoo, että sosiaalinen ulottuvuus on jäänyt pimentoon keskustelussa radikalisoitumisesta.
– Konfliktialueille lähteneet saattavat rohkaista ja painostaa myös lähipiiriään radikalisoitumaan.
Länsiväylä-lehti kertoi tänään irakilaistaustaisesta espoolaismiehestä, jota Isis on yrittänyt värvätä riveihinsä uhkailemalla ja pahoinpitelemällä. Mies kertoo lehdelle, että osa uhkailijoista on ollut hänen entisiä kavereitaan.
– Todennäköistä on, että miehen lähipiiriin kuuluvia henkilöitä on radikalisoitunut ja mahdollisesti liittynyt Isis-järjestöön. Nyt he käyttävät sosiaalisia verkostojaan hankkiakseen lisää jäseniä. Nämä henkilöt eivät kuitenkaan ole värväyksen ammattilaisia, mikä saattaa heijastua heidän käytöksessään, FMECG-yrityksessä työskentelevä Saarinen arvelee.
Ei järjestelmälllistä värväämistä
Suojelupoliisin tiedossa ei ole aggressiivista tai väkivaltaista värväämistä Isis-järjestön riveihin. Suomen värväystoiminta ei ole järjestelmällistä, kuten joissakin Euroopan suurkaupungeissa, sanoo ylitarkastaja Tuomas Portaankorva.
– Kyse on enemmän kehottamisesta tai kannustamisesta. Siinä voi toki olla aste-eroja, miten ihmiset kokevat painostuksen.
Länsiväylä-lehti kertoi tänään irakilaistaustaisesta espoolaismiehestä, jota Isis on yrittänyt värvätä riveihinsä uhkailemalla ja pahoinpitelemällä.
Poliisi ei ole aivan voimaton Isis-järjestön värvääjiä vastaan. Portaankorvan mukaan rikosaste riippuu siitä, mihin värvätään.
– Terroristirikoksen tekemiseen värvääminen ja rikokseen yllyttäminen täyttää rikoksen tunnusmerkit. Jos kehotetaan osallistumaan ulkomailla tapahtuvaan konfliktiin, kyse ei ole rikoksesta.
Supon tiedossa on noin 60 ihmistä, jotka ovat lähteneet Syyriaan osallistuakseen taisteluihin.