Tänä keväänä valtionhallinto ja huoltovarmuuskriittiset toimijat ovat olleet entistä useammin kyberhyökkäysten kohteena.
Suomeen kohdistettujen kyberhyökkäysten määrä on kasvanut, kertovat suojelupoliisi (supo) ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tiedotteessaan.
Erityisesti iskut, joissa kohde on tarkkaan valittu, ovat lisääntyneet.
Osaltaan kasvuun on vaikuttanut se, että kiinnostus ja tietoisuus kyberturvallisuudesta ovat kasvaneet, mutta tämä selittää viranomaisten mukaan ilmiötä vain osittain.
Myös Venäjän Suomeen kohdistamaa kyberhäirintää havaitaan enemmän.
– Valtiollisilla toimijoilla on verkossa toimiessaan perusrikollisia enemmän kokeneita toimijoita, resursseja ja työkaluja, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari tiedotteessa.
Supon ja Traficomin mukaan Venäjällä on entistä suurempi intressi tehdä tiedustelua verkossa, koska sen henkilötiedustelu on vaikeutunut.
Yhteiskuntaa pitkään lamauttava hyökkäys epätodennäköinen
Tänä keväänä myös valtionhallinto ja huoltovarmuuskriittiset toimijat ovat olleet enenevissä määrin kyberhyökkäysten kohteena.
Muutos vuosiin 2021 ja 2022 näkyy Traficomin ja supon mukaan esimerkiksi siinä, että kiristyshaittaohjelmia vaikuttaa entistä useammin kohdistuvan tiettyyn, ennalta valittuun kohteeseen.
Lisäksi kuluneena vuonna on havaittu entistä enemmän niin kutsuttua haktivismia eli hakkerointia, jolla otetaan kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.
– Suomen Nato-jäsenyyden vahvistumisen myötä myös haktivismi kasvoi Suomessa, Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa sanoi Traficomin ja supon yhteisessä tiedotustilaisuudessa perjantaina.
Kyberuhka kohdistuu Karlamaan mukaan tällä hetkellä yrityksiin ja organisaatioihin, eikä suoraan kansalaisiin.
Kuitenkin organisaatioihin ja yrityksiin kohdennetuilla kyberiskuilla voi olla epäsuoria vaikutuksia myös kansalaisiin.
Supo ja Traficom pitävät epätodennäköisenä, että Suomeen kohdistuisi yhteiskuntaa pitkäaikaisesti lamauttava kyberhyökkäys.