Suojelupoliisin tietoon tuli viime vuonna monta yritykseen kohdistunutta kyberhyökkäystä, joiden takana oli ulkomainen valtiollinen taho, ilmenee supon vuosikirjasta.
Hyökkäysten taustalla on halu varastaa tietoverkoista tietoa esimerkiksi Suomen infrastruktuurista ja suomalaisesta tuotekehityksestä.
Supon mukaan yrityksiin kohdistuvien kyberhyökkäysten torjunta on vaikeutunut, muun muassa koska yritykset ulkoistavat tiedon hallinnointia.
Keitä ovat ne 370, joiden Supo epäilee toimivat terrorismin hyväksi? Katso videolta Suojelupoliisin erikoistutkija Saana Nilssonin haastattelu!
– Kybervakoilu on vakava uhka suomalaiselle tietopääomalle. Jos tuotekehitystiedot varastetaan toiseen maahan, yritys voi menettää koko tulevaisuutensa, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari lehdistötiedotteessa.
Supo huomauttaa, että yksityisten yritysten merkitys yhteiskunnalle on kasvanut, sillä kriittinen infrastruktuuri on monin osin yksityisessä omistuksessa.
Kybervakoilu on vakava uhka suomalaiselle tietopääomalle, sanoo suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari.
Suomen politiikka kiinnostaa tiedustelua
Myös perinteinen vakoilu jatkui supon mukaan aktiivisena. Erityisesti Venäjän tiedusteluorganisaatiot olivat vauhdissa Suomessa.
Lisäksi supo kertoo, että viime vuonna tuli tietoon konkreettisia tapauksia, joissa vieraat valtiot yrittivät hankkia salaisia tietolähteitä Suomesta saadakseen tietoja, jotka eivät ole julkisesti saatavilla.
Erityisen paljon tiedustelussa kiinnostaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Myös muun muassa valmisteilla oleva tiedustelulainsäädäntö, kyberturvallisuusrakenteet ja suojautuminen informaatiovaikuttamiselta kiinnostivat vuonna 2017.