Suojelupoliisi arvioi, että Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut kiinnostavat varsinkin Venäjää. Suomen terrorismin uhka-arvio pysyy samalla tasolla kuin ennenkin.
Venäjä voi laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan länsimaissa, ja operaatiot voivat lähikuukausina lisääntyä myös Suomessa, arvioi suojelupoliisi (supo). Venäjän laaja-alainen vaikuttaminen ja laiton tiedustelu ovat nyt supon mukaan suurimpia kansallisia uhkia Suomessa.
Suojelupoliisi arvioi vuosikertomuksensa julkistamisen yhteydessä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi aiheuttaa hybridivaikuttamisen ja laittoman tiedustelun uhkaa Suomessa.
Venäjä voi myös supon mukaan yrittää vaikuttaa Suomen Nato-keskusteluun ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari sanoo, että viranomaisten on turvattava Suomen turvallisuuspoliittisia ratkaisuja koskeva keskustelu.
– Koko suomalaisen yhteiskunnan on syytä varautua erilaisiin toimiin, joilla Venäjä haluaa vaikuttaa Suomen päätöksentekoon Nato-kysymyksessä, Pelttari arvioi supon tiedotteessa.
Tiedotustilaisuudessa Pelttari avasi, että Venäjä on aiemmin pyrkinyt esimerkiksi pilaamaan henkilöiden mainetta, minkä lisäksi Venäjä on yrittänyt vaikuttaa laajalla kyberoperaatiolla Yhdysvaltojen vaaleihin 2016.
Hän nosti esiin myös niin sanotut deepfake-videot, joissa video esiintyjineen on kokonaan väärennetty.
– Kansalaisten kannalta on olennaista kriittisyys, medialukutaito, Pelttari sanoi.
Lue myös: Supon mukaan Venäjä on Suomen suurin uhka – näin Ukrainan sota on muuttanut turvallisuustilannetta Suomessa
Pelttari: Suomen kriittinen infrastruktuuri on suojattu hyvin
Suojelupoliisin mukaan Venäjän Suomen-vastainen toiminta ei ole tällä hetkellä vielä lisääntynyt, ja maan voimavarat on suunnattu Ukrainaan. Tilanne voi supon arvion mukaan kuitenkin muuttua nopeasti.
Pelttari arvioi tiedotustilaisuudessa, ettei voi myöskään poissulkea sitä, etteikö Venäjä voisi yrittää "vakavampaa vaikuttamista" Suomeen.
– Vakavammat iskut voivat kohdistua esimerkiksi kriittiseen infrastruktuuriin, Pelttari sanoi.
Hän kuitenkin totesi, että Suomessa kriittinen infrastruktuuri on tietoteknisesti hyvin suojattu.
"Venäjän tiedustelua Suomessa kiinnostaa erityisesti Suomen Nato-suhde"
Supo arvioi vuosikirjassaan, että Suomeen kohdistui viime vuonna jatkuvasti laajaa ulkomaisten valtioiden tiedustelua. Koronavirusrajoitukset vähensivät ihmiskontakteja ja siten värväystä, mutta aktiivisuus lisääntyi sitä mukaa kun rajoituksia purettiin.
Supo huomauttaa, että ulkomaan tiedustelu saattaa ottaa ensikontaktin sosiaalisen median tai sähköpostin kautta.
– Jatkuvaa Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaa tiedustelua tekevät edelleen lähinnä Venäjän ja Kiinan tiedusteluorganisaatiot, vuosikertomuksessa arvioidaan.
Jo viime vuonna suojelupoliisi huomasi, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset sekä mahdollinen Nato-jäsenyys olivat ulkomaisen tiedustelun kiinnostuksen kohteina.
– Venäjän tiedustelua Suomessa kiinnostaa erityisesti Suomen Nato-suhde, vuosikertomuksessa todetaan.
Suojelupoliisin päällikkö Pelttari huomautti tiedotustilaisuudessa, että poliittisten päättäjien tulisi pitää huolta laitteidensa tietoturvallisuudesta.
Suojelupoliisi huomauttaa myös, että ulkomaisten tiedustelupalveluiden tekemä pakolaisvakoilu voi lisääntyä Suomessa. Pakolaisvakoilulla tarkoitetaan sitä, että lähtömaan tiedustelu yrittää vaikuttaa pakolaiseen tämän uudessa kotimaassa. Supo on kymmenen vuotta sitten esittänyt pakolaisvakoilun kriminalisointia Suomessa.
Pelttari ei ottanut kantaa siihen, onko Venäjä tällä hetkellä yrittänyt vakoilla venäläisiä, jotka ovat saapuneet Suomeen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Supon mukaan Venäjä kuitenkin tekee pakolaisvakoilua.
Terrorismin uhka Suomessa ennallaan
Suojelupoliisi pitää Suomen terrorismin uhka-arvion edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi eli tasolla "kohonnut". Arvio on pysynyt samana siitä lähtien, kun supo otti neliportaisen asteikon käyttöön vuonna 2017.
Radikaali-islamistinen terrorismi keskittyy Suomessa tällä hetkellä propagandan levittämiseen, värväämiseen ja varainkeruuseen. Afganistanissa viime vuonna tapahtunut Taleban-liikkeen valtaannousu ei toistaiseksi ole kohottanut terrorismin uhkaa Suomessa. Supo kuitenkin huomauttaa vuosikertomuksessaan, että Talebanin valta Afganistanissa voi hyödyttää terroristijärjestö al-Qaidaa.
Suomessa sen sijaan pienet äärioikeistolaiset ryhmittymät muodostavat supon mukaan "huomionarvoisen" terrorismin uhkan.
– Potentiaalisia iskukohteita ovat myös muut tahot, joita pidetään äärioikeistolaisessa ideologiassa vihollisina, supo toteaa.
Viime vuonna suojelupoliisi tiedotti Lounais-Suomen poliisin kanssa rikostutkinnasta, jossa viittä kankaanpääläismiestä epäillään terrorismirikoksista. Rikosepäilyjen esitutkinta on edelleen kesken.