Koronakriisissä valtiot ovat tukeneet kansallisia yrityksiään avokätisesti. Nyt osa jäsenmaista haluaa, että myös jatkossa valtiot voisivat tukea yrityksiään aiempaa enemmän.
– [Euroopan] komissiohan on koronapandemian vuoksi merkittävästi kuluvan vuoden aikana joustavoittanut tavanomaisia Euroopan valtiontukisääntöjä, työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Eeva Vahtera vahvistaa.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioidaan, että koronapandemiassa kärvistelevien yritysten ja työpaikkojen turvaamisella on laaja tuki. Suomessa EU-valtiontukisääntöjen pysyvään muuttamiseen suhtaudutaan kriittiseen sävyyn.
– Tässä oli jo ennen kriisiä aika paljon varsinkin, isot jäsenmaat halusi, että näitä yritystukia saisi enemmän jakaa ja halusivat tehdä näistä pysyväisluonteisia ja tämä on tietysti Suomelle iso kysymys, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula kertoo.
– Suomi ei voi koskaan voittaa muita jäsenmaita, puhumattamakaan isoista toimijoista EU:n ulkopuolella, tässä valtiontukikilpailussa, Ylikarjula jatkaa.
Myös työ- ja elinkeinoministeriössä ollaan sitä mieltä, että valtiontukien roima lisääminen olisi vahingollista Suomelle. Pienellä tai köyhällä EU-maalla ei ole samanlaisia muskeleita tukea maansa kansallisia yrityksiä toisin kuin isoilla ja rikkailla mailla.
Suuret EU-maat haluavat eurooppalaisia jättejä
Tukikilpailun lopputulos voikin lisätä EU-maiden välistä epäluottamusta.
– Jos aletaan lisäämään paljon tukia esimerkikisi suuryrityksille niin kyllähän tämä tilanne voi johtaa tukikilpailuun jäsenmaiden vällillä työ- ja elinkeinoministeriön Vahtera sanoo.
Perinteisesti Euroopan unioni on kuitenkin puuttunut hanakasti jäsenmaiden kilpailua vääristäviin valtiontukiin. Valtiontuen on koettu olevan epäreilua, koska se haittaa yritysten vapaata kilpailua.
Myöskään tämänhetkisten höllennysten ei ole tarkoitus olla pysyviä, mutta valtiontukien tulevaisuus on silti hämärän peitossa. Se, mitä tapahtuu koronaelvytyksen loputtua, on jäänyt epäselväksi.
Saksa, Ranska ja Italia haluavat tukea eurooppalaisia suuryrityksiä kilpailussa esimerkiksi kiinalaisia jättifirmoja vastaan.
Viime aikoina valtapolitiikka on horjuttanut varsinkin teknologia-alaa ja länsimaat pyristelevätkin irti kiinalaisten suuryitysten ikeestä. Euroopan suuret maat pelkäävät jäädä kiinalaisyrityksistä riippuvaisiksi.
Suurten maiden ehdotus tarkoittaisi käytännössä lisää taloudellista apua valtioilta yrityksille. Se muuttaisi EU:n sisämarkkinoita kuitenkin poikkeuksellisella tavalla.