Euroopan unioni ja Mercosur-alue ovat solmineet kauppasopimuksen, joka koskettaa noin 780 miljoonaa ihmistä. Asiantuntijat kertovat, mitä sopimus tarkoittaa ja mikä on sen merkitys Suomelle.
Mercosur muodostuu Brasiliasta, Argentiinasta, Paraguaysta ja Uruguaysta. Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio kommentoivat Kauppalehdelle, mitä Etelä-Amerikan maiden ja EU:n välinen sopimus tarkoittaa:
– Harkitsen sanojani tarkkaan kertoessani, että tämä on historiallinen hetki. Kauppajännitteiden keskellä me lähetämme vahvan signaalin Mercosur-partnereidemme kanssa siitä, että me seisomme sääntöperusteisen kaupan takana, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kommentoi komission tiedotteessa.
Sopimus poistaa suurimman osan tulleista EU:n vientituotteille Mercosur alueelle. Esimerkiksi autoihin ja niiden osiin, kemikaaleihin, lääkkeisiin, vaatetukseen ja kankaisiin liittyviä tulleja poistetaan.
– Sopimuksen myötä Mercosur-maat ovat päättäneet avata markkinansa EU:lle. Tämä on selkeästi loistouutinen yrityksille, työntekijöille ja taloudelle Atlantin molemmilla puolilla. Sillä säästetään yli 4 miljardia vuodessa, Juncker sanoo.
Kauppakomissaari Cecilia Malmströmin mukaan sopimuksen 4 miljardin säästöt ovat neljä kertaa yhtä suuret kuin Japanin kanssa vuosi sitten solmitun sopimuksen.
Poliitikot hehkuttavat sopimusta suurin sanoin Twitterissä. Esimerkiksi komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen kuvailee sopimusta ”maailman suurimmaksi kauppasopimukseksi, joka vahvistaa voimakkaasti sääntöihin perustuvaa ja reilua vapaakauppaa.”
”Autolobbarit ovat pyörineet tiiviisti Brysselissä”
Helsingin yliopiston professori Teivo Teivaisen mukaan sopimus on merkittävä ja hän arvelee sen vahvistan Euroopan unionin identiteettiä. Hän ajattelee, että sopimuksen hehkutus on ilmeistä, koska Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppajännitteet ovat tuoneet vastatuulta vapaakauppaan viime vuosina.
– Onko se sitten hyvä asia, että Brasiliasta ja Argentiinasta tuodaan enemmän lihaa Eurooppaan ja autoja viedään enemmän sinne, siitä ihmiset voivat olla montaa eri mieltä.
– Lienee tunnettua, että Volkswagen ja eurooppalaiset autolobbarit ovat tiiviisti pyörineet Brysselissä lobbaamassa joidenkin pykälien puolesta, Teivainen kommentoi.
Eurooppalaisia autofirmoja sopimus ilahduttaa, sillä se poistaa esimerkiksi 35 prosentin autoihin kohdistuvat tullit vaiheittain. Latinalaisen Amerikan autoteollisuudelle sopimus puolestaan ei välttämättä tuo iloa.
– Sitä ei ole enää paljoa, mutta todennäköisesti heitä tämä haittaa. Jos tulee paljon tuontiautoja Euroopasta, niin haaveet Etelä-Amerikan ja etenkin Brasilian isoista autoteollisuushankkeista voivat kariutua.
Maailmanpolitiikan professori nostaa pöydälle myös ympäristökysymykset. Yksityisautoilun ja lihansyönnin ympäristövaikutukset ovat olleet julkisessa keskustelussa viime aikoina.
– Oletan, että eurooppalaiset autonviejät saattaisivat sanoa, että viedään vähäpäästöisiä autoja. On kuitenkin tunnettua, että yksityisautoiluun liittyy kiistanalaisia kysymyksiä. Ja liha on tietysti toinen.
"Suomen ja EU:n uusi mantra”
Brasilian presidentti Jair Bolsonaron kaudella on ollut kiistanalaista politiikkaa, jossa karjan kasvatusta on priorisoitu aiempaa enemmän. Lihantuottajat ovat saaneet lobattua omia intressejään hyvin, jonka myötä karjankasvatusta rajaavia luonnonsuojelusäädöksiä on poistettu.
Metsiä on raivattu kasvatuksen tieltä ja prosessilla on ollut huonoja seurauksia ilmastonmuutoskysymysten kannalta.
– Euroopassa on erityisesti Bolsonaron presidenttikaudella noussut esiin vaatimuksia kaupankäynnin rajoittamisesta Brasilian kanssa. Erityisesti Brasilialainen tuontiliha on ollut näissä keskusteluissa mukana.
– On mielenkiinoista nähdä, miten diili helpottaa lihan tuontia Brasiliasta ja kuinka keskustelu tulee etenemään.
Sopimuksen sääntöperusteisuutta on myös nostettu esiin julkisuudessa, mikä näkyy esimerkiksi Junckerin ja Kataisen kommenteissa.
– Sääntöperusteisuutta hehkutetaan joskus epäreflektiivisesti. Ikään kuin se olisi aina hyvä asia. Siitä on tullut vähän kuin uusi Suomen hallituksen ja Euroopan unionin kauppapolitiikan mantra.
Teivainen katsoo, että säännöt voivat olla joskus hyviä tai huonoja. Esimerkiksi hän mainitsee Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin suunnitellun TTIP-sopimuksen.
– Yksi kiista oli, luodaanko sääntöjä, joilla kansainvälisille sijoittajille voidaan antaa oikeuksia haastaa valtioita esimerkiksi välimiesmenettelyihin, joilla voidaan ehkäistä parlamenttien mahdollisuuksia tehdä terveyteen tai ympäristöön liittyviä lainsäädäntöjä.
Hänen mukaansa ”sääntöperusteisuuden mantra” on kuitenkin ymmärrettävää, koska maailmantaloudessa säännöt tuntuvat viime aikoina olleen koetuksella. Tänään Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Kiinan presidentti Xi Jinping tosin pääsivät askeleen eteenpäin tilanteen rauhoittamisessa.
Teivaisen mukaan sopimuksen syntymistä kiritti Argentiinan lähestyvät vaalit. Tällä hetkellä vallassa ovat vapaakaupalle myönteiset presidentit, mutta syksyllä tähän voi tulla muutos.
Suomen konepaja- ja teknologiateollisuuden mahdollisuudet
Elinkeinoelämän kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorion mukaan kauppasopimus on vahva viesti sääntöpohjaisen ja vapaan kaupan puolesta, protektionismia vastaan.
Kun Yhdysvallat ja Kiina taistelevat toisiaan vastaan tulleilla ja muilla kaupanrajoitteilla, Vuorio katsoo, että EU:lla on tässä mahdollisuuksia profiloitumiseen.
– EU vahvistaa paikkaansa kauppapoliittisena suurvaltana. Jos jossain EU omaa potentiaalia olla suurvalta, se on kauppapolitiikka, Vuorio ajattelee.
Sopimus edistää vapaakauppaa esimerkiksi laskemalla tulleja ja erilaisia tuotestandardeja. Esimerkiksi Brasilia vaatii tietyiltä tuotteilta kotimaisuusastetta.
– Sellaiset nostavat rimaa pk-yrityksillä markkinoille lähtemiseen.
Suomelle kauppasopimus ei toistaiseksi tarkoita paljoa, koska vientivolyymit ovat vaatimattomia. Viime vuonna solmittu sopimus Japanin kanssa oli merkittävämpi, koska se on Suomen 14. tärkein vientimaa, jonne tavaravientiä oli vuonna 2017 noin 1,3 miljardia.
Merkittävin vientikohdemaa Mercosur-alueesta on Brasilia, jonne tavaravienti oli viime vuonna noin 300 miljoonaa. Tämä tarkoittaa 0,5 prosentin osuutta viennistä.
– Tämä on nykytilanne. Täytyy muistaa, että erityisesti teollisuustuotteille, missä Suomen vahvuudet ovat, tämä on ollut erittäin suljettu markkina-alue.
Vuorio näkee, että Eurooppa voi saavuttaa kilpailuedun muihin alueisiin nähden, koska se pääsee ensimmäisenä hyötymään laskevista kaupanesteistä.
Suomelle esimerkiksi konepaja- ja teknologiateollisuudelle voi avautua mahdollisuuksia. Mutta nämä mahdollisuudet eivät välttämättä aukea kovin nopeasti.
– Kunnianhimo ei ole ihan samalla tasolla kuin Japanin ja Kanadan kanssa solmituissa vapaakauppasopimuksissa. Tuoreessa sopimuksessa tullien siirtymäajat ovat melko pitkiä, joissain yli 10 vuotta, Vuorio kertoo.
"Komissio on luvannut tukea maataloutta”
Vuorion mukaan Pariisin sopimukseen sitoutuminen ja muut vastuullisuuskysymykset näkyvät sopimuksessa. Autojen ja lihakaupan osalta hän ei pysty vielä määrittelemään tarkempia vaikutuksia, koska Vuorion mukaan sen pohtimiseen pitäisi tarkastella myös tuotantomääriä.
– EU:n maatalouspuolella on huolia siitä, miten sopimus vaikuttaa lihamarkkinoihin. Komissio onkin luvannut tukea maataloutta jotenkin, muttei vielä ole täsmentänyt miten.
– Kokonaisuutena näen positiivisena sen, että tuoteryhmissä on vahvistetut pelisäännöt, jotka otetaan huomioon ilmasto- ja vastuullisuuskysymyksissä.
Esimerkkeinä hän mainitsee tuoteturvallisuuteen ja tuoteprosesseihin liittyvät korkeat standardit. Lisäksi sopimuksessa on sitouduttu vastuulliseen metsien hoitoon, työläisten oikeuksien kunnioittamiseen ja luvattu ottaa kansalaisjärjestöt mukaan keskustelemaan ihmisoikeuksista ja ympäristöhuolista.
Mercosur-alueen ja Euroopan unionin suhde
Mercosur-alue luotiin 1990-luvulla. Siihen on kuulunut myös Venezuela, mutta se suljettiin ryhmän ulkopuolelle maan vaikeuksien vuoksi.
Euroopan unioni on alueen tärkein kauppa- ja investointikumppani. EU:n tavaravienti alueelle oli 45 miljardia euroa vuonna 2018. Palveluvienti oli puolestaan 23 miljardia.
Euroopan komission mukaan sopimuksen päätarkoitus on poistaa kaupanesteitä ja helptotaa etenkin pienyritysten toimintaa alueella. Lisäksi työläisten oikeuksiin ja ympäristönsuojeluun sekä terveelliseen ruokaan halutaan panostaa.
Seuraavat vaiheet sopimuksen etenemiselle ovat poliittiset eli jokaisen maan lakiasäätävät elimet käyvät sopimuksen läpi, jonka jälkeen sopimuksesta tehdään viimeinen versio.
Tämän jälkeen sopimus menee lopullisesti valtioiden ja Euroopan unionin parlamentin käsittelyyn.