USA 2013. Ohjaus: Louis Leterrier. Käsikirjoitus: Ed Solomon, Boaz Yakin ja Edward Ricourt. Tuotanto: Bobby Cohen, Alex Kurtzman. Kuvaus: Mitchell Amundsen ja Larry Fong. Leikkaus: Robert Leighton ja Vincent Tabaillon. Pääosissa: Jesse Eisenberg, Mark Ruffalo, Michael Caine, Isla Fisher, Woody Harrelson, Dave Franco, Morgan Freeman. Kesto: 115 min.
Yleisö kaipaa ihmeitä ajasta ja paikasta riippumatta, ja konkreettisimmin ihmeitä tarjoaa tietysti taikuri. Taikuuden lumolla ovat viime aikoina ratsastaneet mm. vuosisadanvaihteeseen sijoittuneet, romanttiset epookit Illusionisti ja The Prestige, ja nyt aihepiiriä lähestyy ranskalaissyntyinen Louis Leterrier, joka tunnetaan parhaiten toimintaohjaajana. Kun 2010-luvusta on kyse, elokuva hyödyntää niin viimeisintä teknologiaa kuin finanssikriisiäkin: pankit saavat maksaa. Sen lumon kanssa vain on niin ja näin.
J. Daniel Atlas (Jesse Eisenberg) on ketterä katutaikuri, joka lyöttäytyy yhteen hämäräperäisen mentalistin (Woody Harrelson), sähäkän lavamaagikon (Isla Fisher) ja paatuneen huijarin (Dave Franco) kanssa ja aloittaa ennennäkemättömien taikashow'den sarjan. Mitä oikeastaan tapahtuu, kun pankkien kassaholvit tyhjenevät ja äimistyneiden katsojien taskut täyttyvät saalisrahoilla? Tästä kiinnostuu FBI-agentti Dylan Rhodes (Mark Ruffalo) kollegoineen. Seuraa rutkasti silmänkääntötemppuja, takaa-ajoja ja toinen toistaan epäuskottavampia käänteitä.
Suuri puhallus on alusta loppuun hämäystä eli katsojan huomion viemistä toisaalle, sisällöllisesti ja esteettisesti. Juonen tasolla taikurit järjestävät näyttäviä esityksiä, ja samalla leffa hämää luulemaan loputtomasti kiertyvää juonta älykkääksi, kun se enimmäkseen on vain uuvuttava. Niin on myös kameran pahoinvointia aiheuttava pyörivä liike.
Kolme nimekästä käsikirjoittajaa, Ed Solomon, Boaz Yakin ja Edward Ricourt, ovat tehneet parhaansa jymäyttääkseen, sotkeakseen ja briljeeratakseen. Mutta aivan kuin he eivät olisi kirjoittaneet elokuvaa yhdessä: ideat karkailevat omille teilleen eivätkä nouse lentoon. Tekijät eivät ole rakentaneet uskottavia henkilöhahmoja saati luottaneet kunnon tarinaan, vaan päkistäneet väkisin temppuja tempun perään.
Eisenberg (Zombieland, Social Network) on hyvä kuten aina, jos pitää hänen ääripingottuneesta näyttelemistyylistään. Vanhoja luotettavia kettuja edustavat Michael Caine ja Morgan Freeman. Paljon lahjakkuutta, mutta vain niukasti aitoa taikaa.
Teksti: Tuuve Aro