Maailmanympäripurjehdustapahtuma Golden Globe Race 2018 saatiin päätökseen myöhään sunnuntai-iltana. Vain viisi osallistujaa ylitti maaliviivan ja viides oli suomalainen kokenut purjehtija Tapio Lehtinen.
Mikä vahvan purjehdustaustan lisäksi saa osallistumaan sekä fyysisesti että henkisesti haastavalle purjehdusretkelle?
– Maaginen vetovoima purjehtia niissä suurissa aalloissa ja kovissa jatkuvissa tuulissa. Meren suuruus ja jatkuva loputtomuus albatrosseineen on vain niin valtava elämys, Lehtinen kertoo.
– 37 vuotta sitten olen ollut siellä aiemmin ja muistellut sekä haaveillut kymmenet vuodet pääseväni sinne uudestaan, 61-vuotias purjehtija lisää.
Golden Globe Race 2018
Kilpailun ideana on kiertää maailman ympäri yksin ja yksinkertaistetuin välinen, ilman nykytekniikkaa esimerkiksi satelliittinavigointia tai autopilottia.
– Se, että sen tekee yksin ja pienellä purjeveneellä, kokemus on niin erilainen kuin isolla ja nopealla purjehdusveneellä tehtäessä. Kun tuuliperäsin ohjaa venettä koko ajan, siinä ei ole sitä surffaamisen ekstaasifiilistä niinkään. Pienellä veneellä meno on ennemminkin selviytymistä, Lehtinen vertailee purjehdusmatkaansa aiempaan.
Sääntöjen mukaan kilpailuun osallistuja ei saa käydä maissa, keskeyttää välissä eikä ottaa minkäänlaista ihmiskontaktia. Kaikki varusteet on otettava kerralla mukaan, sillä tarviketäydennykset ja välitankkaukset kilpailun aikana ovat kiellettyjä. Purjehduksesta täytyy selvitä myös ilman huoltoa.
Lehtinen vietti yksin merellä 322 päivää.
– Merillä yksin veneessä ollessa tavallaan elää symbioosissa veneen kanssa. Mielenkiintoinen juttu on se, että puhuin merillä me muodossa, eli meistä, Lehtinen paljastaa.
– Vene on purjehtijan turva ja ystävä. Siitä tulee melkein kuin elävä persoona. Nyt puhun taas yksikön ensimmäisessä muodossa, Lehtinen jatkaa nauraen.
Ainoa yhteys ulkomaailmaan oli hf-radio ja sitä ylläpitänyt amatööriryhmä. Sen avulla Lehtinen sai kaikkiin mahdollisiin ongelmiin korvaamatonta apua usein 24 tunnin sisällä. Lehtinen sai radion kautta tiedot tuulen, merivirtojen ja kilpailun tilanteista. Radioryhmä antoi Lehtiselle myös kellonaikamerkin, joka on navigoinnin pohja.
Yllättäviä haasteita
Fyysisesti kyseinen maailmanympäripurjehdus on myös vaativa. Tärkeintä on pitää tilanne ja kontrolli hallussa, jolloin ei tarvita äärimmäisiä ponnistuksia.
Nukkumisen maailmanympäripurjehtija kuitenkin nostaa kaikkein tärkeimmäksi ja samalla haasteellisimmaksi asiaksi. Tärkeintä on pysyä hereillä silloin, kun väsyttää liikaa.
- Nukkuessa tuuli kääntää veneen suuntaa ilman että huomaan sitä. On käynyt niin, että purjehtia herää kun vene jyskyttää rantakallioita vasten. Se on hengenvaarallista, Lehtinen selventää.
Purjehtiminen muuttuu sitä stressaavammaksi, mitä lähempänä ollaan mannerta.
– Kap Hornin ja Uuden-Seelannin kärjen kiertäminen olivat vaativimmat ja rankimmat. Tällaisissa paikoissa myös nukkuminen voi koitua hengenvaaralliseksi. Typerä moka oli, etten ottanut kunnon rämisevää herätyskelloa mukaani, sillä lainassa olleet eivät kauaa kestäneet olosuhteita, Lehtinen kertoo.
Lehtinen ei siis eteläisiä kohteita kiertäessään uskaltanut käydä nukkumaan ilman kunnollista herätyskelloa.
Legendaarinen laivojen "hautausmaa"
Uuden-Seelannin eteläisen kärjen kohdalla, joka on yksi legendaarisimmista laivojen hautausmaista, käy jatkuvasti länsituuli. Lehtinen sai parin tunnin varoitusajalla radion kautta myrskyvaroituksen. Tilanne oli erityisen vaarallinen sään ja karikkoisen saaren sekä ulkopuolella olevan kallioriutan johdosta.
– Mitä vaarallisempi tilanne merellä, sitä rauhallisemmin täytyy toimia. Valmistautuminen mutta myös aktiivinen purjehtiminen on tärkeää. Koko ajan täytyy olla seuraavat vaiheet ja tapahtumat mielessä, eikä siinä ehdi ajatella oikeastaan pelkoa, Lehtinen avaa pelottavaa tilannetta matkaltaan.
Myös Lehtisen Asteria-veneen pohjaan kertyneet äyriäiset, barnakkelit, lisäsivät tilanteen vaarallisuutta. Vastatuuleen luoviminen oli mahdotonta. Myrkkymaali veneen pohjassa ei ollut tarpeeksi voimakasta estämään hanhenkaulojen kiinnittymistä pohjaan.
Lehtinen kääntyi takaisin päin, pois myrskyn alta ja turvallisuuden osalta kaikki meni hyvin. Aikaa tosin kilpailija menetti noin neljän päivän verran, joten siltä osin kilpailu vesittyi.
– En osannut kuvitellutkaan miten hienoa se oli. Se oli hienompaa ja olen siitä täysin siemauksin nauttinut. Ehkä se oli tällaisen purjehdushullun, vanhahkon äijän retriitti ja mielen huuhtelu, Lehtinen heittää ja nauraa makeasti.
Kilpailun voitti ranskalainen Jean-Luc van den Heede, 73. Hän vietti merellä 211 päivää ja saapui maaliin Ranskan Les Sables d’Olonne'n. Tapahtumaan osallistui alun perin 30 kilpailijaa, joista 18 lähti maaliviivalta ja vain viisi ylitti sen.