Suurin osa suomalaisista haluaa Natoon – "Aiemmin ajateltiin, että Suomeen ei kohdistu todellisia sotilaallisia uhkakuvia"

Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto uskoo, että kyse on pysyvästä ilmiöstä. Ihmisten asenteet ja mielikuvat mahdollisista uhista ovat muuttuneet. 

– Aiemmin ajateltiin, että Suomeen ei oikeastaan kohdistu todellisia sotilaallisia uhkakuvia, mutta nyt nähdään, että näin on. Tunnistetaan, että tässä on kyse nimenomaan Venäjän Suomea kohtaan mahdollisesti kohdistamasta uhasta. 

– Voisi sanoa, että suomut ovat pudonneet silmiltä. Pitkään ajateltiin, että ei ole todellista tai mahdollista, ettei Venäjä kunnioittaisi naapurimaidensa rajoja, Haavisto kertoo kyselyn tuloksista. 

Haaviston mukaan suomalaisille on käynyt nyt myös selväksi, ettei Nato pysty tuomaan sotavoimiaan liiton ulkopuolisen valtion avuksi. 

– Eivät suomalaiset ole tyhmiä, he ovat vetäneet tästä johtopäätöksen. 

MTV Uutisten kansainvälisen politiikan asiantuntijan Risto E.J. Penttilän mukaan muuttunutta kantaa selittää nyt se, että viimeisten vuosikymmenien aikana Venäjää on yritetty aidosti saada yhteistyöhön lännen kanssa. 

– Se oli kunnioitettava yritys. Mutta pitkään on nähty, ettei siitä yrityksestä mitään tule. 

Penttilä kuitenkin toteaa, että viime vuodet ovat menneet pitkälti liiallisen hyväuskoisuuden vallassa. Nato-asiaan on todella herätty vasta nyt. 

Puoluekanta selkeä tekijä

19 prosenttia kyselyyn vastanneista on Nato-jäsenyyttä vastaan. Haaviston mukaan miehet kannattavat Nato-jäsenyyttä hanakammin kuin naiset. 

– Epävarmuutta tässä asiassa on enemmän naisissa kuin miehissä. En tiedä johtuuko siitä, että on käyty armeija, mutta miehillä on selvästi vahvemmat mielipiteet, Haavisto kertoo. 

Haaviston mukaan Nato-jäsenyyden vastustajia löytyy kuitenkin kaikista väestöryhmistä iästä ja koulutustaustasta riippumatta. 

Isoin yhdistävä tekijä on puoluekanta. Puolueet voi jakaa Nato-kannatusta ajatellen kolmeen ryhmään. 

Puolueet, jotka ovat avoimesti Naton kannalla, ovat Kokoomus ja RKP. Näiden puolueiden kannattajat kannattavat myös Nato-jäsenyyttä. 

SDP:n, keskustan, vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat asettuvat keskivaiheille. Heidän keskuudessaan Nato-jäsenyyden puolesta äänestää noin 60 prosenttia. 

Kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton äänestäjille Nato-jäsenyys on vaikeampi asia. 

Penttilän mukaan vasemmiston Nato-kielteisyyttä oli helpompi selittää ennen, mutta nyt se on vaikeampaa. 

– Perinne tuli sieltä, että Neuvostoliittoon oli vasemmistolla erittäin hyvät yhteydet. Se selitti tätä pitkään. 

– Nyt kun Putinista on tullut täydellinen nationalisti ja diktaattori, niin vastauksen löytäminen on vaikeaa. Sitä täytyy lähteä hakemaan ennemmin yleisestä militarismin vastustamisesta. 

Putin nähdään siis diktaattorina, mutta aseellinen vastaus ei ole hyväksyttävää. 

– Toinen mikä tähän kytkeytyy on se, että Suomessa elää vielä tietynlainen anti-amerikanismin traditio ja Nato yhdistetään usein vahvasti Yhdysvaltoihin, Haavisto lisää.

Niinistö ollut yhteydessä tärkeimpiin maihin 

Naton jäsenyyden ehtona on, että muut jäsenmaat hyväksyvät jäsenyyttä hakevan valtion hakemuksen. Yleinen kanta on, että Suomi ja Ruotsi ovat tervetulleita. 

– Se, että ollaanko juuri nyt tervetulleita, kun tilanne on päällä Ukrainassa, siitä ei oikein tiedetä, Penttilä arvioi. 

Viime kädessä Yhdysvallat on se maa, joka pystyy suostuttelemaan myös muita jäsenmaita puoleen tai toiseen. 

– Yhä edelleen katsoisin Yhdysvaltoihin. Jos sieltä tulee peukalo ylös tai alas, niin se on se tärkeä asia, Penttilä sanoo. 

Naton sisäisen dynamiikan kannalta tärkeimmät maat ovat Yhdysvallat, Ranska, Saksa ja Britannia. 

– Jos katsotaan presidenttimme aktiviteetteja viime aikoina, niin aika voimakkaasti ollaan oltu yhteydessä juuri näihin valtioihin, viimeksi nyt Ranskaan, Penttilä huomauttaa. 

Haavisto arvelee, että noin 60 prosenttia on se luku, mihin Nato-kannatus Suomessa asettuu. Osalle Nato-kysymys on hyvin vaikea. 

– Se tarkoittaa sitä, että siinä on aina 15-20 prosenttia sellaisia jotka sanoo, että "en osaa ottaa tähän kysymykseen kantaa". 

Näin ollen kantaa ottaa noin 80-85 prosenttia väestöstä. 

– Siirtymät joita tapahtuu, eivät noilla prosenteilla voi olla hirveän massiivisia.

Haavisto nostaa esimerkiksi sen, että vaikka Suomen valtionjohto ottaisi vahvasti kantaa Nato-jäsenyyttä vastaan, kannatusta löytyisi silti. 

– Siitä huolimatta puolet suomalaisista on sitä mieltä, että meidän pitäisi liittyä Natoon. 

Uutisaamussa keskusteltiin suomalaisten Nato-kannatuksesta.