Suomeen maanantaina vierailulle saapunut Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja vetoaa ulkomaihin, etteivät ne unohtaisi Valko-Venäjän pahana jatkuvaa tilannetta. Tsihanouskaja sanoo STT:n haastattelussa, ettei kriisiltä pidä sulkea silmiä, vaan Valko-Venäjän kansaa pitäisi auttaa niin paljon kuin mahdollista.
Elokuun vilpillisiä presidentinvaaleja Valko-Venäjällä seuranneet massiiviset mielenosoitukset on saatu loppumaan kovalla väkivallalla. Tsihanouskaja sanoo huomanneensa, että samalla on alkanut hiipua myös maailman mielenkiinto Valko-Venäjää kohtaan.
Siinä yksi syy, miksi Tsihanouskaja matkustelee ympäri Eurooppaa ja on tullut myös Suomeen – että nekin, jotka Valko-Venäjän tilannetta eivät seuraa, tietäisivät mistä on kyse.
– Tulimme kertomaan tarinaamme, sitä miksi taistelemme. Sitä, että 800 kilometrin päässä maastanne on ihania ja työteliäitä ihmisiä, jotka eivät voi elää niin kuin haluaisivat, koska (Aljaksandr) Lukashenka ei suostu astumaan syrjään, Tsihanouskaja kertoo.
Suomelta neuvotteluosaamista?
Ihmiset eivät Tsihanouskajan mukaan ole enää kaduilla, koska kuka tahansa voidaan pidättää ja koska he ovat aidosti peloissaan. Tästä "helvetistä" huolimatta valkovenäläiset eivät ole luovuttaneet vaan ovat nyt Tsihanouskajan mukaan enemmän maan alla organisoimassa toimintaansa.
Tsihanouskajan mukaan jokainen uusi vangitseminen saa kansalaiset yhä vihaisemmaksi, eikä Lukashenkalla ole enää mitään mahdollisuutta pysyä maan johdossa.
– Lukashenka on menettänyt kasvonsa kansan silmässä, eikä hän saa niitä takaisin, Tsihanouskaja sanoo.
Hän on vakuuttunut, että Lukashenkan joutuminen syrjään on vain ajan kysymys. Oppositio ei kuitenkaan halua Valko-Venäjän poliittisesti ja taloudellisesti kokonaan romahtavan, ja siksi maan hallinto olisi saatava painostettua mahdollisimman pian neuvotteluihin.
Vaikka päävastuu muutoksen aikaansaamisesta on Tsihanouskajan mukaan valkovenäläisillä itsellään, tarvitaan siihen myös ulkomaiden apua. Hän toteaa Suomella olevan mainetta kyvyistään välittäjänä ja neuvottelijana.
– Ehkä Suomi voisi olla tässä avainroolissa auttamassa meitä. Ehkä Etyjin kautta tai houkuttelemassa Venäjää neuvottelupöytään, Tsihanouskaja pohdiskelee.
Tapaamiset Niinistön ja Marinin kanssa
Toinen toive Suomen ja muiden ulkovaltojen suuntaan on taloudellisten suhteiden katkaiseminen Lukashenkaa pönkittäviin valtiollisiin yrityksiin. Tärkeää olisi varmistaa myös se, etteivät ihmisoikeuksia Valko-Venäjällä rikkoneet pääse livahtamaan ilman rangaistusta.
Tsihanouskajan mukaan oppositio haluaisi luoda kansainvälisen tutkintaelimen selvittämään muun muassa kidutustapauksia. Ehkä Suomi voisi sellaistakin tukea, hän pohtii.
Ennen toivelistaa Tsihanouskaja kiittelee kovasti niin EU:ta kuin Suomea siitä, että viime elokuun presidentinvaalit tuomittiin vilpillisiksi eikä Lukashenkan julistautumista voittajaksi hyväksytty.
– Se innoitti meitä, koska ymmärsimme, että emme ole yksin, hän muistelee.
Tsihanouskaja tapaa vierailunsa aikana Suomessa korkeimman valtiojohdon eli presidentti Sauli Niinistön, pääministeri Sanna Marinin (sd.) sekä ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.).
Vierailua isännöi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.).