Valko-Venäjän oppositiota koolla Helsingissä – Tsihanouskaja: En tiedä, onko Valko-Venäjällä vangittu mieheni edes hengissä

Valko-Venäjän demokraattisen opposition johtohahmo Svjatlana Tsihanouskaja ei ole kuullut miehestään viime vuoden maaliskuun jälkeen. 

Suomessa vieraileva Tsihanouskaja kertoi STT:lle, ettei hänellä ole varmuutta miehensä terveydentilasta tai edes siitä, onko tämä hengissä.

– Se on valtava paine minulle ja hänelle, Tsihanouskaja sanoo.

Sjarhei Tsihanouski oli ehdolla Valko-Venäjän vuoden 2020 presidentinvaaleissa, mutta hänet vangittiin jo ennen äänestystä. Svjatlana Tsihanouskajaasettui ehdolle miehensä sijaan, mutta joutui pakenemaan maasta vilpillisinä pidettyjen vaalien jälkeen.

Tsihanouskajan mukaan moni muu poliittinen vanki on samassa tilanteessa kuin hänen miehensä, eli he eivät esimerkiksi voi ottaa vastaan kirjeitä tai tavata asianajajaa.

– (Aljaksandr Lukashenkan) hallinto haluaa näiden rohkeiden ihmisten luulevan, että maailma on unohtanut heidät. Särkeä heidän sisäisen vahvuutensa, Tsihanouskaja kuvailee.

Riippumattoman valkovenäläisen ihmisoikeusjärjestön Vjasnan mukaan Valko-Venäjällä on tällä hetkellä ainakin 1 430 poliittista vankia.

– Ja joka päivä pidätetään 15–20 ihmistä: opettajia, pappeja, aktivisteja eli keitä tahansa, Tsihanouskaja sanoo.

Kansainvälinen huomio hiipunut

Tsihanouskaja vierailee Suomessa osallistuakseen kaksipäiväiseen seminaariin, jossa keskustellaan Valko-Venäjän tulevaisuudesta. Tapaamisen Helsingissä järjestävät Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous ja sen Suomen-valtuuskunta.

Valkovenäläisten oppositiotoimijoiden lisäksi tapahtumaan osallistuu poliitikkoja ja asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa.

Tsihanouskaja tapaa vierailunsa yhteydessä myös pääministeri Petteri Orpon (kok.), ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon (ps.).

Valtosen mukaan Suomi tuomitsee kansalaisyhteiskunnan sorron Valko-Venäjällä ja vaatii kaikkien poliittisten vankien välitöntä vapauttamista. Hänen mukaansa sillä, mitä tapahtuu Valko-Venäjällä, on merkitystä sekä Suomelle että koko EU:lle.

– Suomi jatkaa tukeaan niille, jotka tavoittelevat ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota Valko-Venäjälle. Me pysymme Valko-Venäjän kansan tukena, Valtonen sanoi seminaarissa.

Tsihanouskaja kiittelee Suomea seminaarin järjestämisestä ja toivoo siltä lisää näkyvyyttä Valko-Venäjän tilanteelle, joka on pudonnut pois kansainvälisen huomion kärjestä.

– Siitä huolimatta taistelu Lukashenkan hallintoa vastaan ja itsenäisyyden puolesta jatkuu, Tsihanouskaja sanoo.

Lue myös: Valko-Venäjän oppositiojohtaja Tsihanouskaja: Putinista yhä riippuvaisempi Lukashenka on vain pahentanut kansalaisten sortoa – joukkojen lähetys Ukrainaan olisi kuitenkin tälle liian suuri riski

Esimerkiksi Suomessa paljon huomiota vie nyt sota Ukrainassa, mutta Tsihanouskaja muistuttaa, että Ukrainalla ja Valko-Venäjällä on sama vihollinen ja että imperialistinen Venäjä pyrkii alistamaan Valko-Venäjän hiljalleen valtaansa.

Tsihanouskajan mukaan on outoa, kun sanotaan, ettei Valko-Venäjä osallistu Ukrainan sotaan tai tekee sitä vain osittain.

– Lukashenka on sataprosenttisesti kanssasyyllinen (sotaan). Se, ettei Valko-Venäjän armeija osallistu sotaan, ei ole hänen ansiotaan. Lukashenka tietää, että jos hän antaisi sellaisen määräyksen, Valko-Venäjän armeija kieltäytyisi ja vaihtaisi puolta, Tsihanouskaja vakuuttaa.

"Muutos Valko-Venäjällä on mahdollinen"

Ulkopoliittisen instituutin vanhemmalla tutkijalla Ryhor Nizhnikaulla ei ole suuria odotuksia Helsingin-kokoontumisesta. 

Hänen mukaansa Valko-Venäjän maanpaossa vaikuttava oppositio on osin hajanainen eikä sillä ole kunnon yhteyttä Valko-Venäjän sisälle tai selkeää strategiaa siitä, miten konkreettisesti vaikuttaa muutoksen puolesta kotimaassaan.

Tsihanouskaja vakuuttaa kuitenkin olevansa viikoittain yhteydessä myös Valko-Venäjän sisälle, sen mahdollistaa nykyteknologia.

– Luojalle kiitos internetistä, Tsihanouskaja tiivistää.

Selkeä näkemys Valko-Venäjän tulevaisuudesta puuttuu Nizhnikaun mukaan myös demokraattista oppositiota tukevilta länsimailta.

Nizhnikaun mukaan Lukashenka istuu tällä hetkellä vallassa vahvemmin kuin vielä hetki sitten eivätkä Valko-Venäjällä ensi kuussa järjestettävät niin kutsutut parlamenttivaalit vaikuta tilanteeseen mitenkään. Lukashenkan valtakauden katkaisee vain hänen kuolemansa tai Venäjän presidentti Vladimir Putinin tuen loppuminen, Nizhnikau sanoo.

– Edellytys Valko-Venäjän hallinnon kaatumiselle on Venäjän tappio sen sodassa Ukrainaa vastaan, tutkija tiivistää.

Tsihanouskaja on tilanteesta eri mieltä. Hänen mukaansa Lukashenkan asema on heikentynyt ja yllättävä muutos Valko-Venäjällä voi olla mahdollista myös ilman vallan vaihtumista Venäjällä.

– Tietysti Ukrainan voitto olisi valtava etu meidän taistelullemme. Mutta sama pätee myös toiseen suuntaan, muutos Valko-Venäjällä voi edistää Ukrainan voittoa, Tsihanouskaja sanoo.