Reilu ruokamuutos vaatii tekoja kaikilta ruokajärjestelmän toimijoilta, jämäkkää julkista ohjausta sekä kestämättömien rakenteiden purkamista.
Näin kertoo Suomen ympäristökeskus (Syke) tänään julkaistussa raportissa.
Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen suomalaisessa ruokajärjestelmässä edellyttää raportin mukaan laajamittaisia toimia turvemailla sekä kotieläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentämistä.
Maankäyttöä on vähennettävä ja ruokavalion muututtava
Tehokkain päästöjen vähennyskeino on turvemaiden poistaminen viljelystä. Niillä syntyy yli puolet maatalouden kokonaispäästöistä, vaikka niiden osuus peltoalasta on vain noin 11 prosenttia.
Ruokajärjestelmän päästöjä voidaankin vähentää maankäytön ja ruokavalion muutoksilla, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
– Keskitymme nimenomaan turvepeltoihin ja niiden ohjaamiseen pois viljelyskäytöstä. Vaihtoehtoisesti voidaan ajatella ruokavaliomuutoksia sellaisena isona ajurina, hän sanoi raportin julkaisutilaisuudessa.
Ilmastotavoitteeksi on asetettu ruokajärjestelmän kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Välietappina on 33 prosentin päästövähennys vuoteen 2035 mennessä. Näin vapautettaisiin paljon peltotilaa hiilen sidontaan.
Niemen mukaan peltotilan vähentäminen ja ruokavalion muutos eivät kumpikaan yksin riitä tavoitteisiin pääsemiseen.
– Liha- ja maitotuotteiden voimakaskaan kulutuksen ja sen kautta tuotannon väheneminen ei suoraan leikkaa päästöjä niillä pelloilla, joilla on eniten merkitystä eli turvepelloilla. Varsinkaan, jos maatalouspolitiikassa ei tehdä merkittäviä muutoksia, hän sanoo.
– On jopa riskinä, että jos maito- ja lihatuotteiden kulutus vähenee merkittävästi ja sieltä vapautuu nurmialaa, niin sitä käytetään yksivuotisten kasvien viljelyyn ja päästöt entisestään kasvavat, Niemi jatkaa.
Suomen ruokapolitiikka on pirstaleista
Tällä hetkellä suomalainen ruokapolitiikka on raportin mukaan pirstaleista. Monet tuotantoa ja kulutusta ohjaavista politiikan keinoista ovat myös keskenään ristiriitaisia. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ilmastoruokaohjelma odottaa poliittista hyväksyntää ja on yhä julkaisematta. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) kertoi STT:lle sähköpostitse lokakuun alussa, että ohjelma oli yhä valmistelussa ja julkistamisajankohta selviää syksyn aikana. Ministeriö aloitti ilmastoruokaohjelman valmistelun vuoden 2020 alussa.
Suomi on asettanut oman hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2035. Lisäksi valtioneuvosto on asettanut maataloudelle tavoitteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 29 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.
Raportin mukaan murroksessa on aina häviäjiä ja voittajia. Siksi reilulla murrospolitiikalla tulisi varmistaa, etteivät murroksen mahdolliset haittavaikutukset muodostu liian raskaiksi millekään ihmisryhmälle tai hyvinvoinnin kannalta keskeisille elinkeinoille ja toiminnoille.
– Kaikkein epäreiluin ruokamurros on tekemättä jätetty ruokamurros, sanoi Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Teea Kortetmäki julkistustilaisuudessa.
Lue myös: PETA kehotti ihmisiä ryhtymään seksilakkoon, jos kumppani syö lihaa: "Siinä ei ole mitään seksikästä"
Tutkimusprofessori: Politiikalla on mietittävä uusia toimintatapoja
Poliittisiksi toimiksi raportissa suositellaan muun muassa elintarvikkeiden päästö- ja terveysperusteista verotusta, taloudellisia kannustimia turvemaiden päästöjen hillintään tai niistä luopumiseen sekä alkutuotannon kannattavuuden parantamista. Lisäksi raportti suosittaa terveys- ja ympäristömerkintöjen yhtenäistämistä, kestävämpiin valintoihin kannustamista sekä julkisia innovatiivisia hankintoja.
Terveellisten ja ympäristöystävällisten tuotteiden käyttöön voidaan kannustaa myös verotuksella. Yksi vaihtoehto on tuoreiden hedelmien ja kasvisten arvonlisäveron alentaminen.
– Meidän pitää politiikalla samanaikaisesti miettiä, miten saamme uusia toimintatapoja ja innovaatioita ensin kokeiltua ja sitten vahvasti leviämään yhteiskunnassa, sanoo Syken tutkimusprofessori Minna Kaljonen.
Hän muistuttaa, että samaan aikaan on päästävä kestämättömistä toimintatavoista eroon. Esimerkkeinä hän nimeää maataloustukijärjestelmän ja markkinatuet.
– Nämä ovat niitä kipeitä päätöksiä, joita meidän on oltava valmiita tekemään ja tarkasteltava myös kriittisesti.
Lue myös: Hevi-osastolla voi olla talvella tarjolla lähinnä espanjalaista – vihanneskriisi kytee Pohjois-Euroopassa: "Jotkut saattavat sanoa, että näin sen kuuluukin mennä"
Naisten ruokavalio nykyisellään kestävämpi kuin miesten
Raportin mukaan suomalaisten ruokaturva on hyvä, mutta väestöryhmien välillä on eroja ruoan kulutuksessa, ravintoaineiden saannissa ja ruokavalion kestävyydessä.Ruokavalion kasvihuonekaasupäästöt vaihtelevat Suomessa alueellisesti sekä sukupuolen mukaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuoden 2017 tilastojen mukaan punaisen lihan käytön suositus ylittyi 79 prosentilla miehistä ja 26 prosentilla naisista. Lisäksi naiset syövät keskimäärin miehiä enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Näiltä osin naisten ruokavalio on jo nykyisellään kestävämpi kuin miesten.
Sekä miehillä että naisilla päästöt ovat pienimpiä eteläisessä Suomessa ja suurimpien kaupunkien lähellä, ja miehillä lisäksi Koillismaalla. Ruokavalion kasvihuonekaasupäästöissä sukupuolten väliset erot ovat kuitenkin selvästi suurempia kuin alueelliset erot. Miesten ruokavalion päästöt ovat matalimpienkin tasojen alueilla suuremmat kuin naisilla korkeimmillaan.
Syken johtama tutkimushanke reilusta ruokamuutoksesta saa rahoitusta Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvostolta. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Jyväskylän yliopisto, tutkimuslaitos E2, Luke, THL sekä Bernin yliopiston Centre for Development and Environment.
2:09
Maaailmankuulu historioitsija pitää teknologiaa parhaana keinona pehmentämään ilmastonmuutoksen seurauksia