Synnytys voi maksaa Yhdysvalloissa yli miljoonan – hintakehitys saattaa riistäytyä käsistä myös Suomessa: "Maksumieheksi tässä järjestelmässä päätyy aina potilas"

Startupissa San Franciscossa teknologiajohtajana toimivan Alex Ricen perheeseen syntyi hieman etuajassa kaksoset marraskuussa. Mitään komplikaatioita ei ollut, mutta äiti sekä lapset joutuivat viettämään sairaalassa 23 päivää.

Toista kuukautta myöhemmin tuli lasku, jonka summa oli 1,25 miljoonaa dollaria.

– Omavastuu tuli täyteen aika nopeasti. Tämä on hullu maa, jos ennen aikojaan ilman vakuutusta syntyvä lapsi tarkoittaa käytännössä konkurssia, Rice toteaa Kauppalehdelle järkyttyneenä.

Perheen vastuulle tuli omavastuun maksimisumma eli 13 100 dollaria. Vakuutus hoiti loput.

Ricen perheen vakuutus maksaa työnantajalle 25 000 dollaria vuodessa. Siitä suurimman osan kattaa työnantaja.

Rice ei tiedä, oliko 1,25 miljoonaa dollaria lopullinen hinta vai hinta, jonka sairaala antaa ennen vakuutusyhtiölle myönnettävää alennusta.

– En edes tiedä mistä sen näkisi. Läpinäkyvyyden puute on pysäyttävää. Toisaalta, onko sillä väliä? Alennuksesta neuvotteleminen olisi rampauttava aloituspiste sellaiselle, jolla ei ole vakuutusta.

Siitä hän ei ole varma, mitä vakuuttamattomalle olisi tapahtunut.

– Ehkä olisimme ilmoittaneet olevamme henkilökohtaisessa konkurssissa, perustaneet surullisen joukkorahoituskampanjan GoFundMe-alustalle tai neuvotelleet loputtoman takaisinmaksusuunnitelman?

Erityisen pelottavaa oli Ricen mielestä se, ettei kukaan keskustellut laskusta ennen kuin se tuotiin eteen.

– Emme edes olisi tienneet, mihin olemme joutumassa.

Tähtitieteellinen summa

– Summa on tähtitieteellinen. Jos perhe kotiutuu 23 päivän hoidon jälkeen, kyseessä on lievähkö keskosuus, uuden Lastensairaalan johtaja Jari Petäjä sanoo.

– Suomessa hyvin pienenkin keskosen hoitolasku jää useimmiten kymmeniin tuhansiin euroihin. Yli sadan tuhannen laskut ovat harvinaisia. Tällä hetkellä on vuosikohtainen maksimi perheelle koituvasta laskusta 600 euron luokkaa. Useimmiten jäädään tämän alle, Petäjä tarkentaa.

Kaliforniassa synnyttänyt suomalainen Paula Gaston kertoo sairaalalaskun nousseen neljännesmiljoonaan dollariin perheen esikoisen jouduttua teho-osastolle reiluksi viikoksi.

– Pelkkä synnytys oli 60 000 dollaria ja siirto toiseen sairaalaan 10 000 dollaria. Sairaala hankki siinä hötäkässä ambulanssin, joka ei kuulunutkaan vakuutuksen piiriin, joten ambulanssikustannus jäi meidän maksettavaksi. Saimme onneksi tapeltua hinnan tuhanteen dollariin, Gaston kertoo.

Laskuista moni tuli tipotellen. Nukutuslääkäri, synnytyslääkäri ja hoitajat lähettivät kukin omansa.

Mekanismi on riski Suomessakin

– Onnettoman yksityisen ja julkisen rahoituksen sekamelskan vuoksi Yhdysvaltojen järjestelmä näyttäytyy perheille taloudellisesti katastrofaalisen vaarallisena ja henkisesti kafkamaisena, Jari Petäjä sanoo.

Yhdysvalloissa sairaaloiden on pakko hoitaa julkisrahoitteisen puolen potilaita Medicare ja Medicaid -vakuutusjärjestelmien kautta.

Vakuutusjärjestelmissä sairaala saa kovan kansallisen kustannussäätelyn vuoksi potilaista merkittävästi hoidon todellisia kustannuksia vähemmän rahaa. Suuren sairaalan potilaista puolet saattaa tuottaa sairaalalle vakavaa taloudellista tappiota. Siksi sairaalat pyrkivät kaikissa mahdollisissa tilanteissa laskuttamaan tappioiden peitoksi valtavia katteita muiden vakuutusjärjestelmien kautta tulevien potilaiden hoidosta.

– Seuraus on, että sairaalaan vakuutusyhtiölle lähettämä lasku on todellisuudessa vasta neuvottelun avaus. Sairaalat lähettävät laskuja potilaille vuositasolla helposti kaksi kertaa niin paljon, kuin lopulta pystyvät vakuutusyhtiöiltä keräämään. Sekä sairaalan että vakuutusyhtiön kannalta on aina parempi, mitä enemmän potilas joutuu riidanalaisesta laskusta maksamaan, Petäjä perustelee.

Suomen sote-valmistelussa ei ole lainkaan otettu tätä vääjäämätöntä mekanismia huomioon. Sairaanhoidon tuotantoa avataan yhtä aikaa markkinoille ja valtion taholta rakennetaan tarkoituksella kovempaa kululeikkuria, kuin mihin sairaanhoidon todellinen kustannusrakenne ja sen taso antavat mahdollisuuden.

– Maksumieheksi tällaisessa järjestelmässä päätyy aina potilas. Vakuutusyhtiöt kyllä aina selviävät. Vähävaraiset saavat minimaalista hoitoa, ilman heille itselleen koituvaa suurta taloudellista riskiä. Maksukykyiset kansalaiset taas päätyvät tietämättään ylihoidon kohteeksi ja kohtaavat suuren henkilökohtaisen talousriskin.

Terveyshyötypohjaiseen hinnoitteluun

– Suomessa ollaan onnekkaassa asemassa vahvan julkisen terveydenhuollon osalta. Kaikki suomalaiset saavat osoitetusti korkealaatuista hoitoa, sosiaalisesta asemastaan riippumatta, Lähitapiolan terveyspalveluiden johtaja Jani Tikkanen sanoo.

Yksityisen vakuuttamisen rooli kuitenkin poikkeaa Suomessa merkittävästi Yhdysvalloista, hän huomauttaa. Suomen vahva julkinen terveydenhuolto on myös vakuuttajien etu.

– Lähitapiola pyrkii edistämään arvopohjaista terveydenhuoltoa, missä terveyspalvelut hinnoiteltaisiin niiden tuomien terveyshyötyjen perusteella, eikä siis puhtaasti suoritteiden pohjalta. Henkilökohtaisesti terveydenhuollon kustannusten kasvu huolestuttaa. En usko, että rakenteelliset muutokset ratkaisevat ongelmaa. Näyttöön pohjautuvan lääketieteen on oltava kaiken tekemisen ydin ja toimintatapoja sekä kannusteita on oltava valmis uudistamaan, Tikkanen sanoo.