Syntyvyyden uusi romahdus järkytti asiantuntijat – alamäki jatkuu, ellei lapsiperheiden toiveita oteta vakavasti: "Lapsettomiin ei pidä yrittää vaikuttaa"

Tilastokeskuksen torstaina julkaisemat ennakkotiedot näyttävät Suomen väestön ja sen tulevan rakenteen kannalta synkeiltä. 

Ennakkotietojen mukaan elävänä syntyneiden lasten määrä laski viime vuonna pienimmäksi 150 vuoteen. 

Syntyvyyden laskulla tarkoitetaan yleensä kokonaishedelmällisyyden laskua. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,32 lasta naista kohden, mikä on tilastohistorian matalin luku.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan se on myös Pohjoismaiden alhaisin luku.

Maallikon korvaan syntyvyydessä tapahtunut muutos kuulostaakin hurjalta, mutta sitä se on myös tilannetta tiiviisti koko 2000-luvun seuranneen Väestöliiton näkemyksen mukaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Väestöntutkimuslaitoksen tutkija Tiia Sorsan mukaan ennätysalhainen kokonaishedelmällisyysluku on sekä inhimillisesti että yhteiskuntarakenteen säilymisen kannalta hyvin haastava, mutta myös yllättävä.

– Vaikka syntyvyys on laskenut ja oli odotettavissa, että se viime vuoden puolella laskisi ennätysalhaiselle tasolle, se kuitenkin pysäytti, Sorsa sanoo. 

– Kun korona tuli, arvelin, että syntyvyys nousee, mutta en ajatellut, että se nousee niin paljon ja nyt kun se laski viime vuonna, en olisi ikinä uskonut, että se laskee niin nopeasti takaisin, Gissler puolestaan sanoo. 

Mitkä tekijät ovat syntyvyyden laskun taustalla? Katso jutun alussa olevalta videolta. 

Synkkä kehitys voi jatkua myös tänä vuonna

Onko maahanmuutto ratkaisu syntyvyyden laskuun? Katso asiantuntijan arvio jutun alussa olevalta videolta.

Alhaisella syntyvyydellä on Sorsan mukaan merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ja myös siksi syntyvyyden laskusuhdanteesta tulisi Sorsan mukaan olla huolissaan. 

– Olemme Väestöliitossa mietitty, että miten Suomi pystyy pääsemään minkään kestävyyden osa-alueen osalta tavoitteisiinsa.

– Eli jos syntyvyys on niin alhainen kuin se on, se tarkoittaa sitä, että taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys on koetuksella, Sorsa pohtii. 

Lue myös: Ylilääkäri: Ennennäkemättömästi levinnyt korona selityksenä yli 3 500 kuolemalle – kuolleisuuden jättikasvuun vaikutti myös paluun tehnyt tuttu tauti

Synkkä kehitys voi jatkua myös tänä vuonna

Trendi voi jatkua alhaisena myös kuluvana vuonna, kun Venäjän aloittama hyökkäyssota ravisuttelee maailmanmarkkinoita ja ajaa monet suomalaisperheetkin ahtaalle taloudellisesti. 

– Jos perheiden taloudellinen asema edelleen heikkenee, se vaikuttaa selvästi siihen, että yhä useampi perhe on siinä tilanteessa, ettei uskalla hankkia toista tai useampaa lasta, koska pelkää, että perheen taloudellinen tilanne ei kestä.

Laskevan trendin jatkumisesta kertoo tällä hetkellä Väestöliiton mukaan parhaiten alkuvuonna tehtyjen Kelan äitiysavustushakemusten määrä. Niiden määrä ennakoi, että ainakin tammikuun syntyvyys on viime vuotta alhaisempi. 

– Vähävaraisia lapsiperheitä pitäisi tukea Suomessa paremmin, Sorsa sanoo. 

Pitäisikö syntyvyydestä sitten tehdä kevään eduskuntavaaleihin yksi kantava teema?

Sorsan mukaan ajatus on periaatteessa hyvä, mutta asiaa tulisi hänen mukaansa lähestyä toista kautta. 

Väestöliiton perhebarometrin mukaan 15 prosenttia suomalaisista on ilmoittanut, ettei halua lainkaan lapsia – ja se heille suotakoon, sanoo Sorsa. 

– Tähän ryhmään ei minun mielestäni pitäisi edes yrittää vaikuttaa – he saavat pysyä lapsettomina, jos he niin haluavat. 

Sen sijaan Sorsa ehdottaa, että päättäjät pyrkisivät vaikuttamaan siihen, miten lapsia haluavat suomalaiset pääsevät lapsilukuihanteisiinsa. 

– Riippumatta siitä, mihin väestöryhmään kuuluu, Suomessa noin puoli lasta jää saamatta, jos tarkastellaan sitä, mitä suomalaiset itse pitävät ihanteena itselleen, Sorsa pohtii.