Toimitusjohtaja Kai Telanne ja henkilöstöjohtaja Virpi Juvonen kiistävät syytteen.
Pirkanmaan käräjäoikeuden on tänään määrä antaa tuomionsa Aamulehden vuoden 2017 päätoimittajahakuun liittyvistä syytteistä.
Syyttäjän mukaan Päivi Anttikoski sivuutettiin hausta sen jälkeen, kun selvisi, että hän muuttaisi Tampereelle ilman perhettään.
Anttikoski on Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja. Nykyään hän työskentelee valtioneuvoston kanslian viestintäjohtajana.
Lue myös: Anttikosken mukaan häntä varoitettiin kertomasta Telanteelle, ettei perhe ole muuttamassa mukana
Työsyrjinnästä syytetään Alma Median toimitusjohtaja Kai Telannetta ja henkilöstöjohtaja Virpi Juvosta. Syyttäjän mukaan he syrjäyttivät Anttikosken hausta tämän sukupuolen ja äitiyden perusteella.
Molemmat kiistävät syytteen.
Anttikosken mukaan Telanne otti perheasian esille puolitoistatuntisen haastattelun loppuvaiheessa. Telanne kysyi Anttikosken mukaan hänen lapsensa ikää.
Anttikoski kertoi vastanneensa, että hänen poikansa on pian kymmenen. "Ei kuule sen ikäinen lapsi pärjää ilman äitiä", oli Telanne Anttikosken mukaan todennut.
Lue lisää: "Ei kuule 10-vuotias pärjää ilman äitiä, hyväksyykö miehesi tämän ratkaisun oikeasti" – Päivi Anttikoski sanoi poliisille kirjanneensa ylös Alma Median toimitusjohtajan perheutelut
Telanne kiisti oikeudessa kysyneensä Anttikoskelta tämän perheestä mitään. Hän kiisti myös olleensa päätoimittajahaussa lain tarkoittamassa työnantaja-asemassa.
Juvonen taas kiisti syytteen muun muassa sillä perusteella, että hän ei osallistunut rekrytointiin päättävänä tahona. Juvosen mukaan henkilöstöjohtajan rooli oli antaa ainoastaan mielipide hakijasta.
Syyttäjä vaatii Telanteelle rangaistukseksi 50–60 päiväsakkoa ja Juvoselle 30–40 päiväsakkoa.
Anttikoski: Karsiutumisen syyksi sanottiin perheen hylkääminen
Anttikoski kertoi oikeudessa saaneensa muutaman päivän päästä Telanteen ja Juvosen tapaamisesta puhelun Aamulehden edustajalta.
Anttikosken mukaan tämä referoi puhelimessa Telannetta ja sanoi, että valinnan eteen tuli perheen laiminlyöminen tai hylkääminen.
Todistajankuulemisessaan Aamulehden edustaja sanoi muistavansa huonosti loppuvuoden 2017 tapahtumia.
Lue lisäksi: Johanna Korhonen voitti Alma Median työsyrjintäkiistassa
Hän kuitenkin kallistui Telanteen kannalle, jonka mukaan Anttikosken karsiutuminen johtui perhesyiden sijaan tämän huonosta valmistautumisesta ennakkotehtäviin.
Telanteen mukaan hän oli pettynyt muun muassa siihen, ettei Anttikoski ollut antanut riittävästi ideoita Aamulehden kehittämiseen.
Toisen naishakijan syrjintäepäily ei johtanut syytteeseen
Poliisi epäili tutkintavaiheessa, että myös toista naishakijaa, Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikköä Johanna Vesikalliota olisi syrjitty.
Hänen kohdallaan syyttäjä kuitenkin jätti syytteen nostamatta, koska syrjinnästä ei ollut näyttöä.
Vesikalliota kuultiin oikeudessa todistajana. Hänen mukaansa Telanne oli kysynyt myös häneltä perheasioista.
Lue myös: Alma Median johtoa oikeudessa työsyrjinnästä – Syyttäjä: Sorsivat päätoimittajaksi hakenutta naista perhesyiden perusteella
Vesikallio kertoi ilmoittaneensa, että valituksi tullessaan hän järjestäisi asumisensa niin, että asuisi vuoroviikoin Tampereella ja vuoroviikoin 11- ja 16-vuotiaiden lastensa luona Helsingissä.
– (Telanne) kallisti päätään ja kysyi, eikö sen ikäinen lapsi kaipaa äitiään. Pidin kysymystä eriskummallisena, että miten se liittyy minun kyvykkyyteeni ja journalistiseen osaamiseeni, Vesikallio sanoi.
Telanteella jo yksi tuomio naispäätoimittajan syrjinnästä
Alma Median toimitusjohtajana vuodesta 2005 toiminut Telanne on aiemmin tuomittu työsyrjinnästä korkeinta oikeutta (KKO) myöten.
KKO korotti kesällä 2015 Telanteen sakkoja Johanna Korhosen syrjinnästä. Korhonen valittiin Lapin Kansan päätoimittajaksi vuonna 2008, mutta hänen työsuhteensa purettiin, kun selvisi, että hänen puolisonsa on poliittisesti aktiivinen nainen.
Lue lisää: Johanna Korhonen: Alman stressitesti tuli testattua käytännössä
Telanne tuomittiin KKO:ssa perhesuhteiden ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä 40 päiväsakkoon eli maksamaan reilut 18 000 euroa.
Helsingin hovioikeudessa päiväsakkoja tuli 15 ja maksettavaa lähes 7 000 euroa. Helsingin käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt syytteen.