Tutkijan mukaan työsyrjintätapauksia viedään oikeuteen varsin harvoin.
Syyttäjä on nostanut syytteen työsyrjinnästä Alma Median toimitusjohtajaa Kai Telannetta ja yhtiön henkilöstöjohtajaa vastaan. Syyttäjän mukaan Telanne ja henkilöstöjohtaja Virpi Juvonen syrjivät Aamulehden päätoimittajavalinnassa naishakijaa perhesyiden perusteella.
Syrjityksi joutui syyttäjän mukaan Päivi Anttikoski, joka on nykyisin valtioneuvoston viestintäjohtaja. Hän on aiemmin toiminut Helsingin Sanomien päätoimittajana ja useissa tehtävissä MTV:ssä.
Lue myös: Sorsittiinko kahta naista Aamulehden päätoimittajavalinnassa perheen takia? Alma Median johdolle syytteet työsyrjinnästä
Alma Median tiedotteen mukaan syyte työsyrjinnästä ei vaikuta toimitusjohtaja Telanteen asemaan ja hän jatkaa tehtävässään normaalisti.
Myös syytteen saaneella henkilöstöjohtaja Juvosella on hallituksen luottamus.
Sekä Telanne että Juvonen ovat syyttäjän mukaan kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Alma Media kertoi luottavansa selvitysten perusteella siihen, että rekrytointiprosessissa on toimittu asiallisesti.
Lue lisää: SK: Valtioneuvoston viestintäjohtajalta evättiin Aamulehden päätoimittajuus – syynä toisella paikkakunnalla asuva perhe
Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen kertoo, että varsin pieni osa työsyrjintätapauksista päätyy poliisin tutkittaviksi ja oikeuden käsiteltäviksi.
– Tapaukset, jotka päätyvät oikeuteen, ovat jäävuoren huippu. Prosessi on tosi raskas, ja monet kokevat, että siitä olisi lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä, sanoo Pietiläinen.
Tilastokeskuksen työolotutkimuksessa vuodelta 2013 noin kuusi prosenttia naisista ja yli kolme prosenttia miehistä kertoi kokeneensa syrjintää työhönotto- tai nimitystilanteessa.
Prosentti naisista koki syrjintää sukupuolen perusteella ja toinen prosentti perheellisyyden perusteella.
Lue lisäksi: Aamulehden päätoimittajajupakasta uutta tietoa – perheen asumiskuvioista puhuttiin ainakin kolmen kandidaatin kanssa
Pietiläinen tekee itse parhaillaan väitöskirjaa työsyrjinnästä. Sen aineiston perusteella ilmeistä on ainakin se, että työsyrjintä ei ole vain joidenkin alojen ilmiö.
– Tapaukset ovat hyvin erilaisilta aloilta. Haastateltavieni joukossa on useita työsyrjintää kokeneita, joille juristi on sanonut, että he voittaisivat oikeudessa – mutta he eivät silti ole lähteneet viemään tapaustaan käräjille, sanoo Pietiläinen.
Pietiläisen mukaan syrjintä työhönottotilanteessa vaikuttaa 2000-luvun kuluessa vähentyneen. Silti vielä vuonna 2018 tasa-arvovaltuutetun pöydälle tuli lähes 70 tapausta, joissa epäiltiin tällaista syrjintää.
Viime vuonna julkistettu Työsuojelurahaston tutkimus paljasti, että sukupuoleen ja perheellisyyteen liittyvää työsyrjintää kokeneilla naisilla on huonompi työura kuin niillä, jotka eivät ole kokeneet syrjintää.
Syrjinnällä on todettu olevan yhteys myös sairauspoissaoloihin.
Toinen epäily ei johtanut syytteeseen
Poliisi epäili Aamulehden tapauksen tutkintavaiheessa, että myös toista naishakijaa, Perheyritysten liiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikköä Johanna Vesikalliota olisi syrjitty.
Tältä osin syyttäjä kuitenkin päätyi jättämään syytteen nostamatta, koska katsoi, ettei syrjinnästä ollut näyttöä.
Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan Vesikalliota haastateltiin kahdesti ja perhesuhteet olivat esillä ensimmäisellä kerralla. Syyttäjä katsoo, että jos Vesikallio olisi jätetty valitsematta sukupuolen perusteella, häntä todennäköisesti ei olisi kutsuttu enää toiseen haastatteluun.
Sekä Anttikoski että Vesikallio ovat kertoneet STT:lle, että eivät halua kommentoida syyttäjän ratkaisua.
Esitutkinta päättyi helmikuussa
Tutkinta alkoi viime vuonna, kun Anttikoski kertoi Suomen Kuvalehdelle kokemuksiaan siitä, miksi hänen valintansa Aamulehden vastaavaksi päätoimittajaksi kariutui.
Aamulehden vastaavana päätoimittajana aloitti viime vuoden helmikuussa Jussi Tuulensuu, joka aiemmin toimi virkaa toimittavana päätoimittajana.
Anttikosken puoliso ja lapsi eivät olisi muuttaneet Tampereelle Anttikosken työn mukana. Telanne oli Anttikosken mukaan sanonut, ettei kymmenvuotias lapsi pärjää ilman äitiä.
Poliisi kertoi helmikuussa päättäneensä esitutkinnan.
Telanteelle sakot syrjinnästä vuonna 2015
Alma Median toimitusjohtajana vuodesta 2005 toiminut Telanne on tuomittu aiemmin vastaavalla rikosnimikkeellä korkeinta oikeutta myöten.
Korkein oikeus korotti kesällä 2015 Telanteen sakkoja Johanna Korhosen työsyrjinnästä.
Korhonen valittiin Lapin Kansan päätoimittajaksi vuonna 2008. Hänen työsuhteensa purettiin, kun tieto naispuolisosta ja puolison poliittisesta toiminnasta oli tullut ilmi.
Lue myös: Alma Media vastaa äitiyskohuun: "Hakijalle syntyi väärä käsitys"
Telanne tuomittiin perhesuhteiden ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä 40 päiväsakkoon eli maksamaan reilut 18 000 euroa.
Aiemmin Helsingin hovioikeudessa päiväsakkoja tuli 15 ja maksettavaa lähes 7 000 euroa. Helsingin käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt syytteen.