Yhdenvertaisuusvaltuutettu käsitteli viime vuonna 73 prosenttia enemmän syrjintätapauksia kuin vuonna 2014. Asia käy ilmi maanantaina julkaistusta yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomuksesta.
Syrjintänä käsiteltyjä asiakastapauksia oli viime vuonna yhteensä 496. Eniten syrjintäkanteluita tehdään viranomaistoiminnasta. Erityisesti kanteluita tehtiin kuntien palveluista.
– Viranomaisten osuus syrjintäepäilyissä on huomionarvoista, sillä viranomaisilla on erityinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta. Meille tulleista kanteluista huomaa, että usein kyse on syrjivistä rakenteista tai tietämättömyydestä, mutta myös asenteissa on muutettavaa, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kertoo.
Tilanteet usein arkisia
Moni kokee syrjintää arkisissa tilanteissa. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedotteen mukaan esimerkiksi kaupat eivät useinkaan tiedä yhdenvertaisuuslain nykyisiä velvoitteita.
– Se, että kaikille tarjotaan samaa, ei aina riitä. Palvelun saavutettavuus voi edellyttää mukautuksia, tiedotteessa huomautetaan.
Vuosikertomukseen sisältyy myös kansallisen ihmiskaupparaportoijan vuosikatsaus. Kansallinen ihmiskaupparaportoija toteaa vuosikatsauksessaan, että ihmiskaupparikosten esitutkinta on parantunut ja esitutkintaosaaminen on lisääntynyt. Vuosien saatossa tietyille esitutkintayksiköille ja syyttäjävirastoille on kertynyt kokemusta ihmiskaupparikosten tutkinnasta ja syyttämisestä.
– Tämä näkyy entistä parempana rikosvastuun ja uhrien oikeuksien toteutumisena. Seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvissä jutuissa otetaan aikaisempaa paremmin huomioon, että hyväksikäytön seurauksilla, usein vakavalla psyykkisellä traumatisoitumisella ja uhrin olosuhteilla on vaikutusta hänen kykyynsä toimia rikosprosessissa, tiedotteessa kerrotaan.