Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli viime vuonna lähes 500 kantelua syrjinnästä. Kanteluita tuli peräti 73 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yhdenvartaisuusvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä odottaa tapausten määrän kasvavan nykyisestä, koska ihmisten tietoisuus syrjintäkantelusta lisääntyy.
— Ihmisarvoinen elämä kuuluu jokaiselle ja yhdenvertaisuuden puolustaminen on meidän kaikkien tehtävä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on arjen oikeusturvaa ja koko yhteiskunnan etu, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.
Näin Suomessa syrjitään
Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia eikä syrjinnällä ajeta ihmisiä yhteiskunnan marginaaliin tai sen ulkopuolelle.
| Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleet kantelut 2015 | ||
| Alkuperä (etninen tausta) | 203 | |
| Vammaisuus (erityisesti yksityiset palvelut) | 90 |
— Vammaisiin kohdistuvaa syrjintää voidaan ehkäistä perehtymällä aktiivisesti vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin ja järjestämällä tilat ja palvelut mieluiten jo alusta asti esteettömiksi. Palveluntarjoajien tulee ottaa vammaiset henkilöt huomioon ja järjestää yhdenvertaisuuslain vaatimia kohtuullisia mukautuksia, jotta kaikki voivat käyttää palveluja yhdenvertaisesti, Pimiä muistuttaa.
Yhdenvertaisuuslaissa syrjintä kielletään iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Mitä on yhdenvertaisuus?
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Yhdenvertaisuudesta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuutta sekä auttaa syrjinnän kohteeksi joutunutta.
Lähde: Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Suurennuslasin alla turvapaikanhakijat
Turvapaikanhakijoiden tulo ei näy ainakaan vielä merkittävästi valtuutetun syrjintätilastoissa.
– Suurin osa kanteluista on koskenut Luonan ylläpitämien vastaanottokeskusten toimintaa. Meillä on herännyt huoli, kuka keskuksia valvoo, toteaa ylitarkastaja Päivi Keskitalo.
– Olemme erityisen huolissamme seuranneet turvapaikanhakijoiden palautusta koskien yksinhuoltajia, jolla on pieniä lapsia tai huonokuntoisia vanhuksia. Esimerkiksi Italiaan on palautettu ihmiskaupanuhreja, joista meillä on suuri huoli. Olemme suuresti huolissamme, minne nämä ihmiset joutuvat. Viranomaiset eivät varmista ollenkaan, mihin nämä hädänalaiset äidit ja hyvin pienet lapset joutuvat, ihmettelee Keskitalo.
Valtuutetun seurannassa on nyt erityisesti turvapaikanhakijoiden kohtelu ja yhteiskunnassa lisääntynyt vihapuhe. Monessa tapauksessa syrjintä ja vihapuhe täyttävät myös rikoksen tunnusmerkistön. Valtuutetun intresseissä on, että vakavissa tapauksissa myös rikosvastuu toteutuisi.
Valtuutetun toimistosta korostetaan, että yllätyspalautusten sijaan turvapaikanhakijalle tulisi antaa tarpeeksi aikaa järjestää asiansa ja ajatuksensa ennen palautusta.
Huoli palautettavien kohtalosta
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on osallistunut esimerkiksi palautuslennoille, joilla se on arvioinut poliisin toimintaa.
– Jos tieto palautuslennosta tulee riittävän ajoissa turvapaikanhakijoille, niin se mahdollistaa ystävien hyvästelemisen, pankkitilin sulkemisen ja työn jättämisen. Yllätyslähdöt herättävät luonnollisesti vastustusta.
– Usein turvapaikanhakijat ovat joutuneet myymään kaiken omaisuutensa päästäkseen tänne ja palautus on valtava pettymys. Monet pelkäävät myös, mitä kotimaassa tulee tapahtumaan, toteaa Keskitalo.