Haapajärven syrjintätapaus on nostanut seksuaalivähemmistöjen arjessa kohtaaman syrjinnän esille. Asiantuntijan mukaan vain harva kuitenkin ilmoittaa kohtaamastaan syrjinnästä viranomaisille.
Pohjois-Pohjanmaan Haapajärvellä järjestetyt hautajaiset nousivat uutisotsikoihin viime viikolla, kun muistotilaisuutta varten vuokratun tilan yrittäjä ei halunnut yrityksensä tiloihin seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä.
Lue myös: Poliisi aloittaa esitutkinnan Haapajärven epäillystä syrjintätapauksesta
Monet seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kohtaavat arjessaan syrjintää, joka voi ilmetä työelämässä, palveluissa tai vaikkapa terveydenhuollossa. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan seksuaalisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.
Viime vuonna yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli yhteensä 27 yhteydenottoa, jotka koskivat syrjintää seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Luku voi kuulostaa pieneltä, mutta se on vain jäävuoren huippu kaikista tapauksista.
– Tässä on aivan selkeää aliraportointia tunnistettavissa. Työskentelemme siihen puuttumiseksi, mutta voimme auttaa vain tapauksissa, jotka tulevat meidän tietoomme, sanoo Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut erityisasiantuntija Jussi Aaltonen Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.
Juttu jatkuu esimerkin jälkeen.
Valtion virasto syrji samaa sukupuolta olevaa pariaYhdenvertaisuusvaltuutettu edisti vuonna 2019 sovintoa syrjintätapauksessa Ahvenanmaalla, jossa valtion virasto Ahvenanmaalla oli syrjinyt samaa sukupuolta olevaa paria. Pari halusi tulla vihityksi valtionvirastossa, mutta viraston virkamies ohjasi parin kääntymään käräjäoikeuden puoleen uskontoonsa liittyvistä syistä. Virkamiehen oma uskonnollinen vakaumus ei kuitenkaan ole laillinen ja hyväksyttävä peruste erilaiselle kohtelulle virkatoiminnassa. Asiassa päästiin valtuutetun avustamana sovintoon. Valtionvirasto sitoutui ryhtymään suunnitelmallisiin yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin ja samaa sukupuolta oleva pari sai virastolta yhteensä 6 000 euron hyvityksen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa, että viranomaisilla on yhdenvertaisuuslain perusteella velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta sekä työnantajana että viranomaistyössään. Lähde: Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2019 |
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on matalan kynnyksen laillisuusvalvontaviranomainen, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua havaittuun syrjintään.
Aaltosen mukaan seksuaalinen suuntautuminen on kuitenkin syrjintäperuste, joka pystytään joissain tilanteissa salaamaan.
– Tiedämme myös Euroopan perusoikeusviraston tuoreesta tutkimuksesta, että vain 9 % seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista oli ottanut yhteyttä viranomaiseen viimeksi kokemastaan syrjinnästä. Kun kysyttiin miksi tätä ei ollut tehty, yleisimmin kerrottiin, että nähtiin, ettei se vaikuttaisi mihinkään.
Juttu jatkuu esimerkin jälkeen.
Naisparille kieltäydyttiin antamasta hedelmöityshoitoaKesäkuussa 2015 eräs pariskunta otti yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. He kertoivat, että sairaanhoitopiiri oli kieltäytynyt antamasta heille hedelmöityshoitoa muun muassa siksi, että hoitoon tarvittaisiin lahjoitettuja sukusoluja ja hoitoja ei anneta naisparille. Tapauksessa päätös hedelmöityshoidon epäämisestä oli tehty vedoten yliopistosairaaloiden johtajaylilääkäreiden linjaukseen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu vei tapauksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, joka katsoi menettelyn syrjinnäksi. Oikeusprosessi on vielä kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa, vaikka syrjivät käytännöt ovatkin jo muuttuneet. Lähde: Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuosikertomus 2019 |
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee vuosittain noin 1 800 yhteydenottoa liittyen syrjintään.
Aaltosen mukaan ei tarvitse itse olla varma siitä, onko lainvastaista syrjintää tapahtunut, sillä toimisto auttaa mahdollisissa yhteydenottotilanteissa. Jos syrjintä kuitenkin todetaan tapahtuneeksi, voi tekijälle koitua siitä seurauksia.
– Yhdenvertaisuuslaissa on määritelty hyvitys, joka on rahallinen hyvitys. Sen tulee olla tehokas, oikeasuhtainen ja varoittava. Sitten meillä on myös rikoslaissa syrjintärikokset, niissä on sitten puolestaan sakkoa tai maksimissaan jopa kuusi kuukautta vankeutta, Aaltonen toteaa.
1:35
Minkälaista syrjintää seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ovat kokeneet arjessaan? Katso alla olevalta videolta kahden henkilön kokemus.