Tällaista syrjintää seksuaalivähemmistöt kokevat Suomessa – "Tässä on aivan selkeää aliraportointia"

Pohjois-Pohjanmaan Haapajärvellä järjestetyt hautajaiset nousivat uutisotsikoihin viime viikolla, kun muistotilaisuutta varten vuokratun tilan yrittäjä ei halunnut yrityksensä tiloihin seksuaalivähemmistöön kuuluvia henkilöitä.

Lue myös: Poliisi aloittaa esitutkinnan Haapajärven epäillystä syrjintätapauksesta

Monet seksuaalivähemmistöihin kuuluvat kohtaavat arjessaan syrjintää, joka voi ilmetä työelämässä, palveluissa tai vaikkapa terveydenhuollossa. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan seksuaalisen suuntautumisen tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella.

Viime vuonna yhdenvertaisuusvaltuutetulle tuli yhteensä 27 yhteydenottoa, jotka koskivat syrjintää seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Luku voi kuulostaa pieneltä, mutta se on vain jäävuoren huippu kaikista tapauksista.

– Tässä on aivan selkeää aliraportointia tunnistettavissa. Työskentelemme siihen puuttumiseksi, mutta voimme auttaa vain tapauksissa, jotka tulevat meidän tietoomme, sanoo Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut erityisasiantuntija Jussi Aaltonen Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.

Juttu jatkuu esimerkin jälkeen. 

Yhdenvertaisuusvaltuutettu on matalan kynnyksen laillisuusvalvontaviranomainen, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua havaittuun syrjintään. 

Aaltosen mukaan seksuaalinen suuntautuminen on kuitenkin syrjintäperuste, joka pystytään joissain tilanteissa salaamaan.

– Tiedämme myös Euroopan perusoikeusviraston tuoreesta tutkimuksesta, että vain 9 % seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista oli ottanut yhteyttä viranomaiseen viimeksi kokemastaan syrjinnästä. Kun kysyttiin miksi tätä ei ollut tehty, yleisimmin kerrottiin, että nähtiin, ettei se vaikuttaisi mihinkään.

Juttu jatkuu esimerkin jälkeen.

Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulee vuosittain noin 1 800 yhteydenottoa liittyen syrjintään. 

Aaltosen mukaan ei tarvitse itse olla varma siitä, onko lainvastaista syrjintää tapahtunut, sillä toimisto auttaa mahdollisissa yhteydenottotilanteissa. Jos syrjintä kuitenkin todetaan tapahtuneeksi, voi tekijälle koitua siitä seurauksia.

– Yhdenvertaisuuslaissa on määritelty hyvitys, joka on rahallinen hyvitys. Sen tulee olla tehokas, oikeasuhtainen ja varoittava. Sitten meillä on myös rikoslaissa syrjintärikokset, niissä on sitten puolestaan sakkoa tai maksimissaan jopa kuusi kuukautta vankeutta, Aaltonen toteaa.