Turkissa äänestetään ylihuomenna uudesta perustuslaista, joka vastustajien mukaan keskittäisi kaiken vallan presidentti Recep Tayyip Erdoganin käsiin ja olisi lopullinen isku Turkin demokratialle.
Kannattajien mukaan kyse on hallinnon välttämättömästä tehostamisesta ja siirtymisestä Yhdysvaltain ja Ranskan kaltaiseen presidenttijohtoiseen järjestelmään.
Ei- ja kyllä-leirien lähtöasemat kampanjassa ovat olleet hyvin epätasaiset. Erdogan ja valtapuolue AKP hallitsevat mediaa samalla kun hallintoa vastustavia toimittajia ja johtavia oppositiopoliitikkoja on vangittuina.
Mielipidekyselyissä kyllä-leiri on kuitenkin ollut vain niukasti uudistuksen vastustajien edellä. Tutkija Halil Gürhanlin mukaan tulosta on mahdotonta ennustaa myös siksi, että ilmapiiri on vahvasti politisoitunut ja suuri osa ihmisistä ei halua paljastaa kantaansa kyselyissä.
Kyllä-leiri on kampanjoinut vahvasti myös Turkin ulkopuolella asuville turkkilaisille Euroopassa.
1:22
"Seurauksena on myllerrystä"
Monien arvioiden mukaan kumman tahansa osapuolen voitto jää niukaksi ja jälkiselvittelyiltä tuskin vältytään.
– Luulen, että seurauksena on myllerrystä kummassakin tapauksessa, Helsingin yliopistossa työskentelevä Gürhanli ennustaa.
Hän myös muistuttaa, ettei todellista vaihtoehtoa nykymenolle ole edes tarjolla, sillä poikkeustilalain alla elävässä Turkissa Erdoganin ja AKP:n valta toistaiseksi jatkuu kansanäänestyksen tuloksesta riippumatta.
Uusi perustuslaki muun muassa lakkauttaisi pääministerin viran ja antaisi presidentille oikeuden nimittää ministerit. Presidentin- ja parlamenttivaalit pidettäisiin jatkossa yhtä aikaa viiden vuoden välein.
Uuden perustuslain myötä Erdogan voisi teoriassa jatkaa presidenttinä vielä kaksi uutta kautta vuoteen 2029 saakka. Hän voisi myös palata takaisin AKP:n jäseneksi. Nykyinen perustuslaki kieltää presidenttiä olemasta minkään puoleen jäsen.