Poliisin virkarikosjutusta tulee jutun syyttäjän Harri Tiesmaan mukaan pitkä ja kivinen, koska syytteessä olevat poliisit ovat olleet vaitonaisia kuulusteluissa.
– Kun pitäisi kertoa, kuka näistä asioista tiesi, ovat epäillyt olleet aika hiljaisia kuulusteluissa. He puhuvat paljon passiivissa ja syyttelevät toisiansa. Kukaan ei nosta kättä pystyyn, vaan osoittaa sormella aina toiseen paikkaan.
Syytettyjen mukaan poliisin vinkkimiesten käyttöä koskevat ohjeet ja määräykset olivat 2010-luvun taitteessa epätäsmällisiä, tulkinnanvaraisia ja jatkuvan muutoksen alla.
Kaikki kiistävät syytteet
Kaikki jutun seitsemän syytettyä kiistävät syytteet. Poliisijohdon virkarikosjutussa on tiivistettynä kyse siitä, että Jari Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi on syyttäjän mukaan toiminut laittomasti jättäessään rekisteröimättä alamaailman vinkkimiehiään, eli poliisin tietolähteitä vuosina 2008–2013. Syytetyn penkillä ovat Aarnion lisäksi kaksi hänen yksikkönsä tietolähdetoiminnasta vastannutta ja koko komentoketju Aarniosta ylöspäin.
Syyttäjän logiikan mukaan apulaispoliisipäällikkönä epäiltyjen rikosten tekoaikana toimineen toimineen Lasse Aapion olisi pitänyt valvoa Aarnion toimintaa. Kun tämä valvonta syyttäjän mukaan petti, olisi poliisipäällikkönä toimineen poliisikomentaja Jukka Riikosen taas pitänyt valvoa Aapion toimintaa. Viime kädessä syyttäjä pitää valvontavastuullisena ketjun ylintä lenkkiä, poliisiylijohtajana toiminutta Mikko Paateroa.
Säännöt olivat syyttäjän mukaan selvät
Osa syytetyistä on perustellut lähteiden kirjaamatta jättämistä muun muassa sillä, että lähteiltä ei saatu suostumusta kirjata heidät poliisin rekisteriin. Syyttäjän mukaan näin olisi kuitenkin pitänyt tehdä. Tiesmaan mukaan säännöt olivat selvät ainakin niin sanottujen vakiintuneiden vinkkimiesten osalta.
– Meidän käsityksemme mukaan siellä on ollut tällaisia pitkäaikaisia vakiintuneita tietolähteitä ja niiden kohdalla nämä tulkintaongelmat ovat kyllä hyvin vähäisiä. Laissa lukee, että voidaan rekisteröidä, asetuksessa lukee, että pitää rekisteröidä ja määräyksessä lukee, että pitää rekisteröidä.
Syyttäjä aikoo marssittaa saliin yhteensä 43 todistajaa ja puolustuksella on noin parikymmentä todistajaa.
– Todistajia on laidasta laitaan, kentän virkamiehistä korkeimpaan johtoon.
MTV Uutiset oli paikalla oikeustalolla poliisijohdon kanssa.
0:49
Tietolähteiden rekisteröinnin tarkoitus on taata oikeusturva
Tietolähteet tulee rekisteröidä muun muassa siksi, että poliisin toimintaa tietolähteiden kanssa pystytään valvomaan. Rekisteröimisessä on kyse sekä rikoksesta epäillyn että viranomaisen itsensä oikeusturvasta.
Valvomattomaan käyttöön liittyy esimerkiksi riskejä, että poliisi voisi teettää tietolähteellä viranomaistoimintaan kuuluvia tehtäviä tai antaa rikoksia anteeksi. Toisaalta esimerkiksi rikoksesta epäilty voisi väittää, että poliisi on ohjannut hänet rikolliseen toimintaan käyttämänsä tietolähteen myötävaikutuksella. Dokumentaation tarkoitus on, että pystytään jälkikäteen tarkistamaan, mitä toimenpiteitä tietolähteen kanssa on tehty.
Syyttäjät ovat aikaisemmissa Aarnio-oikeudenkäynneissä olleet sitä mieltä, että tietolähdetoimintaa on voinut myös käyttää sumuverhona rikolliseen toimintaan.
Jari Aarnio on viitannut aikaisemmissa oikeudenkäynneissään muun muassa siihen, että tapaamisissa ja yhteydenpidossa rikollisiin olisi ollut kyse Helsingin poliisin tietolähdetoiminnasta.
Aarnio on aikaisemmin tuomittu käräjillä kymmenen vuoden vankeuteen muun muassa törkeistä huume- ja virkarikoksista. Asia on yhä hovioikeuden ratkaistavana. Lisäksi Aarniolla on lainvoimainen kolmen vuoden tuomio poliisin seurantalaitehankintoja koskevassa Trevoc-haarassa.
Vaaditaan ehdollista vankeutta
Syyttäjät vaativat ex-poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle, Helsingin ex-poliisikomentaja Jukka Riikoselle ja Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapiolle enintään neljän kuukauden ehdollista vankeutta ja vähintään ankaraa sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Lisäksi Helsingin huumepoliisin entiselle päällikölle Jari Aarniolle ja kahdelle muulle poliisille vaaditaan enintään neljän kuukauden ehdollista vankeutta. Eilen syytteen saaneen KRP:n päällikkö Robin Lardotin osalta syytteiden tai rangaistusvaatimusten sisältö ei ole vielä julkinen.
Jutussa oli epäiltynä myös Poliisihallituksen laillisuusvalvonnasta vastannut poliisiylitarkastaja, mutta hänen syytteensä ehti vanhentua. Hän osallistui vuonna 2012 Helsingin poliisissa tehtyyn laillisuusvalvontatarkastukseen, jossa ilmeni, ettei tietolähteitä ei ole rekisteröity, koska tietolähteet eivät ole antaneet suostumustaan rekisteröintiin. Esitutkinnan mukaan suostumuksen puuttuminen ei ole kuitenkaan lakiin tai asetukseen perustuva peruste kirjaamatta jättämiseen.
Hänen myös epäiltiin jättäneen kertomatta havaitsemansa epäkohdat poliisijohdolle tai poliisiylijohtajalle. Hänen syytteensä peruutettiin heinäkuussa, sillä syytettä ei ehditty antaa hänelle tiedoksi riittävän ajoissa.
15.08.2018. Kello 10.09. Juttua on korjattu. STT:n uutisissa kerrottiin virheellisesti, että Helsingin huumepoliisi jätti säännölliset vinkkimiehet rekisteröimättä vuosina 2009–2013. Todellisuudessa vuodet olivat syyttäjän mukaan 2008–2013.