Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan tyyli kertoo esimiesvalvonnan pettämisestä, arvioi syyttäjä poliisipomojen virkarikoskäräjillä loppulausunnossa. Loppulausunnossa osapuolet esittävät todistelunsa kohokohdat ja ratkaisuohjeensa tuomioistuimelle.
Viime vuosikymmenen lopulla Jari Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi tuhosi rekisteristä tietolähteiden henkilötiedot, minkä jälkeen uusia lähteitä ei kirjattu vuosiin. Syytettyinä virkarikoksista on siksi Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämisen ja valvonnan takia pitkä liuta entisiä ja nykyisiä poliisipomoja aina entiseen ylijohtajaan Mikko Paateroon saakka.
MTV Uutisten Jari Aarnion erikoishaastattelu videolla. Juttu jatkuu videon jälkeen.
18:51
Valvomattomana tietolähdetoiminta voi johtaa esimerkiksi siihen, että poliisit katsovat alamaailman lähteiden rikoksia läpi sormien.
Syyttäjä ei usko turvallisuusselitystä
Syyttäjä Harri Tiesmaa ei pidä uskottavana syytettyjen puolustusten näkemyksiä siitä, että tietolähderekisteri olisi tuhottu lähteiden turvallisuuden vuoksi. Keskeiseksi syyksi syytetyt ovat maininneet viime vuosikymmenen lopun virkarikostutkinnan, jossa syyttäjä hamusi tietolähdetietoja KRP:n kassakaapista.
Tiesmaa pitää tätä uskottavampana, että sääntelyn kehittyessä Helsingin huumepoliisi pelkäsi tietojen lähteistään päätyvän muille. Helsingin poliisi näki hänen mukaansa uhkana valtakunnallisen tietolähderekisterin.
– Esimerkiksi poliisin korruptoituminen ja tällaiset seikat ovat myös erittäin vaarallisia elementtejä ja voivat aiheuttaa hengen tai terveyden vaaraa.
Tiesivätkö esimiehet?
Aarnion ja Paateron lisäksi virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetään aiempien työrooliensa ajoilta KRP:n hyllytettyä päällikköä Robin Lardotia, Helsingin poliisin hyllytettyä päällikköä Lasse Aapiota ja Helsingin eläköitynyttä poliisikomentajaa Jukka Riikosta.
Lisäksi syytteessä on huumepoliisin rikostarkastaja Petri Rainiala ja toinen Aarnion entinen alainen sekä poliisiylitarkastajana toiminut mies. Kaikki kiistävät syyllisyyden.
Syyttäjän mukaan esimerkiksi keskusrikospoliisin vuoden 2010 tietolähdetoimintaa käsittelevä vuosiraportti sisälsi tietoa ongelmista ja sitä liikkui myös suullisesti.
Syytettyjen puheita riittävien tietojen uupumisesta Tiesmaa kummastelee ja sanoo, että selvittämisintressin olisi pitänyt syttyä.
– Jos tuo kaikki, mitä vastaajat ovat kuvanneet, on totta, niin kyllä se luottamus poliisiin on perusteettoman korkea.
Suoja sääntöviidakosta?
Puolustusten mukaan tietolähdetoiminnan sääntely oli ristiriitaista. Tämän vuoksi ketään ei voi puolustuksen mukaan asettaa rikosvastuuseen.
Syyttäjän mukaan laissa lukee, että sitä voidaan täsmentää asetuksella. Tiesmaan mukaan myöskään tietolähteen suostumusta ei ole tarvittu rekisteröimiseen, koska viranomainen voi säädettyjen velvollisuuksiensa vuoksi rekisteröidä kysymättä.