Syyttäjä Mikko Männikkö vakuutti loppulausuntonsa alussa, että näyttö pitää. - Aarnio valmisteli hankintaa ja sai etua Trevocin osakkeina.
Trevoc-vyyhdissä kuullaan keskiviikkona keskeiset loppulausunnot. Juttua on puitu Helsingin käräjäoikeudessa tammikuusta. MTV Uutiset raportoi loppulausunnoista alla.
Aarnio-seuranta
Männikön mukaan päänäyttö jutussa esitettiin jo alussa. Kyse oli kirjallisesta näytöstä, joka liittyi muun muassa lukuisiin sähköposteihin, tekstiviesteihin ja takavarikoituihin asiakirjoihin.
- Välillä tässä on liikuttu aika ulkokehällä. On puhuttu krp:n teollisuusvakoilusta ja olaf-vilpistä.
- Asia on kuitenkin yksinkertainen, Männikkö totesi.
Männikkö jakoi loppulausuntonsa keskeisten virka-, lahjus ja petossyytteiden osalta osoihin. Hän aloitti jutun kivijaloista jakaen tämän kolmeen osioon.
Kivijalka 1: Tausta ja olosuhteet
Helsingin poliisilla oli tarve hankkia seurantalaitteita. Siitä ei ollut epäselvyyttä, syyttäjä Männikkö totesi.
- Vaikka olisi kuinka välttämättömiä hankintoja, niihin ei saa liittyä esteellisyyttä.
Syyttäjän mukaan keskusrikospoliisi pystyi tarjoamaan niukkuutta ilmaiseksi. Krp:n laitteet olivat vanhakantaisia, mutta krp ja muu Suomi pärjäsivät niillä.
Trevocin laite oli erinomainen, Männikkö sanoi, mutta edes parasta myydäkseen ei saa lahjoa ja esteellinen virkamies ei saa vaikuttaa
Keskusrikospoliisilla oli epäluottamusta virastosta irtisanottua Patamaa kohtaan. KHO hyväksyi luottamuspulalla Pataman irtisanomisen. Eli epäluottamus oli todellista.
- Käsillä oli aikaikkuna, joka piti avata poliisiylijohdosta saatavalla luvalla ja hyödyntää tehokkaasti. Trevocista piti tehdä Helsingin poliisin hovitoimittaja.
- Oli tuhannen taalan paikka. Tähän hetkeen lahjonta sopi hyvin. Aarnio oli rohkea, hänellä oli vaikutusvaltaa ja kykeni kyseenalaistamaan keskusrikospoliisin.
Kivijalka 2: Aarnion tehtävät
- Aarniolla oli asema, jossa hän pystyi vaikuttamaan Trevoc-hankintoihin, Männikkö sanoi.
Oikeuskirjallisuuteen viitanneen Männikön mukaan valmistelu on sitä että vaikutetaan päätöksen tekemiseen tai sisältöön toisella tavalla.
Männikön mukaan kirjalliset todisteet osoittavat yksin valmistelun täyttäneen. Sen lisäksi alaiset ja esimiehet kertoivat Aarnion valmistelleen tai esitelleen asioita.
- Valmistelija-status on täysin selvä. Aarnio oli vahva vaikuttaja valmistelijan statuksella, Männikkö totesi. - Aarnion kiistämisellä ei ole merkitystä.
Kivijalka 3: Aarnion intressi
Aarnion toiminnan taustalla oli saada omistusosuus Trevocista. Siinä hän osallistui Instian Trevocille antaman vaihtovelkakirjalainan järjestelyihin.
- Hän hankki lakimiehen, toimitti asiakirjoja allekirjoitettavaksi ja takaisin.
Syyttäjä vetosi viesteihin, joissa Aarnio ja Trevocin Pasi Patama neuvottelivat vaihtovelkakirjalainan ehdoista. Vaikka kymmenissä viesteissä ei suoraan mainittu Aarnion nimeä, niin syyttäjän mukaan niissä esitetyistä tiedoista on varmistettavissa nimimerkkien takana olleen Aarnion.
Aarnion hallusta takavarikoitiin Trevocin ja Instian asiakirjoja, muistitikku ja verkkopankkitunnukset. Syyttäjä viittasi myös tekstiviestiin, jossa viitattiin pankkitunnusten käyttöön. Aarnion vaimon sormenjälki löytyi Instian osakekirjoista.
Syyttäjän mukaan rahoittajaksi väitetty rikollispomon sisko ei sovi todelliseksi rahoittajaksi. Hän ei sovi viesteissä mainituksi rahoittajaksi. Instian määräysvalta luovutettiin haltia sitoumuksella ja sen haltija oli Aarnio. - Sijoitus oli hyvin, hyvin kevytmielinen kuten myös siitä luopuminen. Tähän liittyy hyvin paljon hyvin epäilyttäviä seikkoja.
Syyttäjä viittasi myös viesteihin, joissa Aarnio kyseli siskon veroasioista. - Viestit ovat juuri sen laatuisia, että tämä näyttää ulospäin. Jotain tässä on joka ei ole selvinnyt. Väitän, että tässä oli keskinäisiä sopimuksia siskon, Keijo Vilhusen ja Aarnion välillä.
Aarnio osallistui Trevocin päätöksentekoon ja oli lähellä yhtiötä. Aarnio muun muassa toimi jonkinlaisena neuvonantajana,.sai raportteja yhtiön taloudellisesta tilasta ja osallistui toimitilojen pohdintaan.
Syyttäjän mukaan Aarnion mainitsemaa rikostiedustelutietoja antanutta liikemiestä ei ole olemassa. Syyttäjä nimesi tämän ”savuverhoksi”. - Mihin tämä liikemies ylipäätään tarvitsi Aarniota? En kerta kaikkiaan ymmärrä, Männikkö totesi.
- Jos kyse oli kovan luokan sijoittajasta, niin miksi Aarnio hankki hänelle lakimiehen? Tässä tapauksessa ei ole mitään esteitä paljastaa tätä henkilöllisyyttä.
- Tämä on taktista ajattelua Aarnion taholta. Kun hän sanoo, että kyse on tietolähteestä, niin ei tarvitse vastata kysymyksiin.
Kun syyttäjä oli luonut kivijalat, hän siirtyi rikosnimikkeisiin.
Törkeä virka-aseman väärinkäyttö
Syyttäjän mukaan törkeän virka-aseman väärinkäyttö täyttyy kun Aarnio on ollut valmistelemassa hankintoja ja hän olisi saanut hyötyä Trevocin osakkeina.
Lahjusrikos
Syyttäjä siirtyi lahjusrikoksiin. Laissa puhutaan puhutaan edusta, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan tai on omiaan vaikuttamaan virkamiehen toimintaan palvelussuhteessa.
- Mikä oli edun arvo, Männikkö kysyi itseltään. - Odotukset olivat huikeita. Tässä oli saatu optio tulevaan menestystuotteeseen.
Syyttäjän mukaan etu oli tässä vaihtovelkakirjalainassa mainittu 200000 euroa.
Lahjusrikos täyttyy samoilla kivijaloilla kuin törkeä virka-aseman väärinkäyttö, syyttäjä totesi.
Petos
Jutussa on luettu myös syytteitä törkeästä petoksesta. Sen täyttyminen edellyttää sitä, että asianomistajille on syntynyt vahinkoa.
Tätä syntyi, koska tuotteessa oli virheitä, syyttäjä sanoi viitaten tietoturvariskiin ja Trevocin luotettavuuteen.
- Teknisesti voin sanoa, että tietoturva oli niin hyvä kuin se voi olla. Joitain riskejä oli. Mutta vaikka sen katsoisi olleen kunnossa, niin monessa asiassa on jouduttu luottamaan Trevociin ja Patamaan.
-Tekninen tietoturva oli kunnossa, mutta ongelmat liittyivät toimittajaan.
- Banaani on banaani, mutta jos sitä myydään reilun kaupan banaanina, niin siihen liittyy luotettavuusongelma, Männikkö sanoi.
Ongelmia syntyi UB-pomo Keijo Vilhusesta ja Aarnion omasta esteellisestä taustasta. Syyttäjä viittasi myös yrityksen omistajataustan salaamiseen.
- Salaaminen ja erehdyttäminen on ollut tahallista, Männikkö sanoi.
Muut syytetyt
Aarnion ohella syytteessä on muita henkilöitä mm. avunannosta. He ovat vedonneet mm. siihen, että eivät tienneet kuviosta. Syyttäjä oli eri mieltä.
- Avunantajan ei tarvitse tietää tarkalleen päätoista. Yleisluontoisempikin käsitys riittää, Männikkö totesi.
Syyttäjän mukaan myös vähäisemmät rekisterimerkintärikokset täyttyivät.
- Rikos on juuri niin paha kuin miltä näyttää, syyttäjä sanoo ja vaatii loppulausunnon päätteeksi Aarnio lle 4 -4,5 v vankeutta.
Syyttäjän mukaan viisi muutakin on tuomittava jutussa ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.