Helsingin käräjäoikeus antaa huomenna huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion huumejutussa päätöksen. Itse oikeudenkäynti päättyi maaliskuun lopussa ja käräjäoikeus on nyt yhdeksän kuukautta rakentanut mammuttimaisen jutun ratkaisua.
1:58
Mitkä seikat ovat ratkaisevia? Oikeudenkäyntiä seurannut MTV Uutisten rikostoimituksen päällikkö Jarkko Sipilä analysoi jutun.
Aarnio on siis jo tuomittu Trevoc-haarassa hovioikeudessa kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Siinä hän käytti virkaansa väärin: Aarnio samaan aikaan salaa omisti yritystä ja tilasi sen laitteita poliisille.
Aarnio on hakenut Trevoc-päätökseen valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Nyt tulee siis käräjäoikeudesta huumejutun päätös, jossa Jari Aarniota syytetään useista törkeistä huumausainerikoksista.
Huumesyytteiden taustalla on vuonna 2011 tapahtuneet hasistynnyrien salakuljetukset, josta langetettiin usealle miehelle pitkät vankeustuomiot (kuva). Ydinkysymys on se, oliko Aarnio koplan keskellä, kuten krp on hänet kuvassa sijoittanut.
Tuolloin krp:n tynnyritutkinnassa jäi auki yksi ydinkysymyksistä: Kuka oli salaperäinen Pasilan mies, joka oli jatkuvasti puhelimilla yhteyksissä salakuljettajiin?
Krp ei sitä saanut selville, mutta esiin tuli selkeitä yhteyksiä Helsingin huumepoliisiin.
Lopulta krp tyytyi siihen, että Jari Aarnio ilmoitti kuukausien odottelun jälkeen krp:lle Pasilan miehen puhelinten olleen Helsingin huumepoliisin tiedottajapuhelimia.
Nyt syyttäjät ovat olleet sitä mieltä, että Jari Aarnio oli itse tuo Pasilan mies. Puhelimet ovat huumesyytteiden kovinta ydintä, mutta sitä ovat myös Aarnion varallisuus, rahalöytö ja kanssasyytettyjen kertomukset.
Syyttäjien mukaan Aarnio oli huumeliigan johtaja, mutta Aarnion mukaan kyse on keskusrikospoliisin ajojahdista. Mitään ”savuava ase”-tyyppistä todistetta syyttäjillä ei ollut, vaan näyttö rakentui pienistä palasista, joita hartaudella salissa puitiin.
Asetelmat eivät pitkän oikeudenkäynnin aikana muuttuneet. Aarnion mukaan syyttäjät rakensivat tarinoita harvojen faktojen ympärille ja syyttäjät väittivät Aarnion tehneen samoin.
Pasilan miehen puhelimet
Pasilan miehellä oli huumesalakuljetusten aikaan yli kymmenen puhelinta käytössään (kuva). Yksi niistä löytyi Aarnion autotallista. Oikeudenkäynnissä puitiin hyvin tarkkaan näiden puhelinten paikantumisia eri paikkoihin.
Koska krp tutki alkuperäisen tynnyrijutun, niin Pasilan miehen puhelinten paikat tiedettiin varsin tarkkaan.
Ongelmaksi muodostui se, että Aarnio-huumetutkinnan alettua loppuvuodesta 2013 ei enää saatu Jari Aarnion virkapuhelimen paikannuksia vuodelta 2011. Teleyhtiö ei säilytä niitä.
Oikeudenkäynnin ajankin jatkuneessa tutkinnassa yritettiin kaikin tavoin etsiä tietoja Aarnion olinpaikoista.
Hyvä esimerkki on Pasilan miehen puhelimen paikantuminen Metsälän tenniskentille kesäpäivänä 2011. Tutkinta löysi tenniskenttien vanhoista varauskirjoista Aarnion varauksen sinne.
Syyttäjien mukaan tämä oli taas yksi osoitus monien muiden joukossa, että Aarnio on ollut Pasilan mies, koska puhelimet ovat olleet hänen hallussaan.
Aarnion puolustus kiisti tämän. Salissa kuultiin esimerkiksi Metsälän tennispeluun osalta kolmea huumepoliisia, jotka kertoivat pelanneensa silloin Aarnion kanssa. Aarnion kanta on se, että puhelimet ovat olleet tiedottajapuhelimia ja tuolloin Metsälässäkin Aarnion alaisilla.
Aarnion olinpaikalla ja Pasilan miehen puhelimilla on lukuisia yhteyksiä, kuten myös selityksiä. Kun puhelimet ovat paikantuneet keskustaan, alaiset ovat kertoneet, että siellä oli operaatioita.
Kun puhelin paikantui Hartwall Areenalle, alainen kertoi olleensa niillä nurkilla tapaamassa tiedottajaa. Eli Aarnion mukaan kaikki hänen ja Pasilan miehen paikannukset ovat vain sattumaa. Aarnio on voinut olla vaikkapa autossa, jossa puhelin sattui olemaan.
Syyttäjien mielestä Pasilan miesten paikantuminen sinne missä Aarnio aina oli ei voinut olla sattumaa.
Aarnion mukaan puhelimia säilytettiin autoissa ja Länsi-Pasilassa sijainneessa tarkkailuryhmän piilokonttorissa. Syyttäjät ovat todenneet, että tiedottajapuhelimia oli, mutta Pasilan miehen puhelimet eivät olleet niitä. Pasilan miehen puhelimet ovat olleet piilokonttorin lähellä sijaitsevassa Aarnion asunnossa.
Aarnion kertomus puhelimista on saanut tukea kahdelta muulta huumepoliisisyytetyltä ja myös huumepoliisitodistajilta.
Syyttäjien mukaan yksi ongelma jutussa oli se, että salaisen rikostiedustelun varjolla voitiin tehdä paljon asioita, joita ei koskaan kirjattu mihinkään. Esimerkiksi huumepoliisin yhteyspuhelimista ei ollut kirjanpitoa. Tapaamisia tai yhteyksiä ei merkitty muistiin, eikä niitä voinut kukaan tarkistaa.
Joitain liikkeitä tarkistettiin krp:n omista tarkkailuraporteista (kuva yllä).
Jutussa puitiin paljon puhelinten paikannustietojen teknistä taustaa ja niiden ongelmia.
Oikeus on joutunut miettimään riittääkö massiivinen määrä puhelinpaikannuksia osoittamaan, että Pasilan miehen puhelimet olivat Aarniolla eivätkä yhteyspuhelimia. Tuomarien ovat myös joutuneet pohtimaan sitä, kuinka uskottavia Aarnion ja syytteessä olevien kertomukset puhelimista ovat.
Varallisuus
Syyttäjien toinen kova näyttö liittyi Aarnion varallisuuteen. Koko pitkän esitutkinnan aikana Aarnio ei antanut mitään selitystä käteisen rahan käyttöönsä (kuva).
Syyttäjät laskivat, että Aarnio oli vuosien mittaan käyttänyt ainakin puoli miljoonaa euroa ylimääräistä.
Marraskuussa 2015 Aarnio sitten aika lailla yllättäen myönsi, että ylimääräistä rahaa on ollut. Aarnio kertoi saaneensa vuonna 2002 kuolevalta liikemieheltä kaupunginteatterin parkkipaikalta 447000 euroa. Tuolloin jo huumepoliisin päällikkönä ollut Aarnio oli ottanut rahat kuriiri Veikolta, eikä ilmoittanut niitä verottajalle.
Syyttäjät eivät tähän selitykseen uskoneet, vaan heidän mukaansa kyse oli huumerahasta.
Tammikuussa 2016 Seiska-lehti julkaisi haastattelun Saksassa asuvasta, aikanaan Helsingin alamaailmassa liikkuneesta Veikosta. Tämä kertoi antaneensa Aarniolle rahaa, mutta se ei ollut peräisin miljonääriltä.
Virolaisen Veikon (kuulustelusta ote alla) mukaan usealla kerralla vuosien mittaan annetut rahat olivat palkkioita huumeista, doping-aineista ja parituksesta.
Aarnio ilmoitti, että tämä Veiko on väärä Veiko.
Salissa puitiin sitä mikä ja kenen kertomus on uskottava. Esimerkiksi koko vyyhdin liikkeelle laittaneen prostituoitu ”Saaran” mukaan Aarnio ei tuntenut liikemiestä, mutta huumepoliisin ex-päällikkö Paavo Selinin mukaan Aarnio oli tästä liikemiehestä maininnut.
Salissa tietysti puhuttiin tämän osalta Saaran ja Selinin kertomusten uskottavuudesta.
Tuomarit ovat joutuneet miettimään, onko Aarnion selitys varoistaan uskottava.
Rahalöytö
Toukokuussa 2014 krp:n tutkijat löysivät Aarnion Porvoon talon pihapengerryksestä muovisangon, jossa oli vajaa 65 000 euroa rahaa suurina seteleinä.
Syyttäjien mukaan rahat olivat Aarnion huumerahoja.
Aarnion mukaan kyse oli lavastuksesta. Kun talon paikka oli julkisesti tiedossa, niin joku taho oli kätkenyt rahat sinne.
Seteleitä tutkittiin tarkasti. Aarnion sormenjälkiä tai dna:ta niistä ei löytynyt. Seteleistä selvitettiin jopa sitä, milloin ne on laskettu liikkeelle eri maissa.
Jos yksikin seteleistä olisi laitettu liikkeelle vasta Aarnion marraskuussa 2013 tapahtuneen kiinnioton jälkeen, niin se olisi tietysti vahvasti viitannut lavastukseen. Kaikkien setelien osalta tämä ei selvinnyt.
Oikeus on joutunut miettimään tältäkin osin sitä, mikä on uskottavaa. Kuinka todennäköinen väite rahakätkön lavastuksesta on?
Muiden syytettyjen kertomukset
Neljäs ydinnäyttö liittyy ex-UB-pomo Keijo Vilhusen ja niin sanotun Malmin naisen kertomuksiin kuulusteluissa (kuva). Molemmat ovat jutussa syytteessä.
Vilhunen kertoi esitutkinnassa, että Aarnio oli esimerkiksi pyytänyt hankkimaan vastaanottajan jollekin lähetykselle ja eräässä vaiheessa Aarnio tarvitsi puhdasta autoa.
– Ei pidä paikkaansa, Vilhunen sanoi, kun häntä syksyllä 2015 kuultiin salissa.
Malmin nainen puolestaan yhdisti Aarnion suoraan hasikseen. Naisen kuulusteluissa kertoman mukaan Aarnio oli jopa valvonut parkkipaikalla yhden erän noutoa. Malmin nainen näytti krp:lle huumeiden kätköpaikkoja. Yhden vahvisti jutussa kuultu kuopiolaismies.
Myös Malmin nainen kiisti oikeudessa puheensa. Häntä oli painostettu ja Aarniosta oli käyty kauppaa. Malmin nainen oli saanut krp:n tutkijalta muun muassa rahaa ja skootterin.
Aarnion mukaan tynnyrisalakuljetuksen taustalla oli United Brotherhood.
Kuten koko muussakin jutussa, oikeus on joutunut miettimään, mikä on uskottavaa. Riittävätkö kiistetyt kuulustelukertomukset osoittamaan, että Aarnio oli tekemisissä hasislastien kanssa?
Sellipuheet ja muut
Pitkän oikeudenkäynnin aikana puitiin monia muitakin todisteita. Yksi niistä linkkasi Aarnion sähköpostiosoitteeseen, jota käytettiin syyttäjän mukaan yhteydenpidossa hollantilaisen huumekauppiaan kanssa.
Aarnion työhuoneesta löytyi osoitteen sisältävä paperilappu ja poliisitalon kulkukorttitiedot linkkasivat Aarnion paikalle, kun sähköpostiin oli kirjauduttu (kuva). Aarnio oli vielä tekstiviestillä kysynyt alaiseltaan ovikoodin huoneeseen, jossa tietokone oli.
Aarnio kiisti olleensa koneella.
Syyttäjät toivat saliin monta todistajaa, jotka kertoivat sellipuheista eli siitä, kuinka Aarnion huumetekemisistä oli puhuttu ohi pöytäkirjan. Vastaavasti näitä puheita on yhtä lailla kiistettiin.
Paljon puhuttiin huumepoliisin ja krp:n riidoista, jolla Aarnion puolustus halusi osoittaa väitettä ajojahdista todeksi.
Juttuun nivoutui huumesyytteiden lisäksi muitakin syytteitä. Syyttäjien mukaan Aarnio yritti alkuperäisen tynnyrijutun aikaan sotkea krp:n tutkintaa ja suojella syyttäjien käsityksen mukaan huumeliigaan kuulunutta Raine Sievälää.
Syyttäjien mukaan Aarnio auttoi Sievälän asianajajaa, kun Sievälä oli oikeudessa tynnyrijutussa etsimällä heikkoja kohtia krp:n tutkinnasta.
Pasilan mieheksi yritettiin lavastaa UB-jengiläinen, joka sattui asumaan tuohon aikaan Pasilassa.
Myös näistä on kuultu paljon todistelua ja Aarnion puolelta vastatodistelua.
Jos puolustuksella on ollut johonkin kohtaan hyvä selitys, niin syyttäjät ovat heti muistuttaneet ettei pidä katsoa yhtä todistetta, vaan kaikkien kokonaisuutta. Ajoittain tunteet salissa kuohahtelivat.
Salaiset istunnot
Hyvin poikkeavaa jutussa oli se, että tutkinta jatkui koko oikeudenkäynnin ajan. Alkuperäisessä esitutkinnassa oli 25 000 sivua, mutta lisätutkintapöytäkirjoja kertyi kymmeniä lisää.
Juttua käsiteltiin osin suljetuin ovin. Usein salassapidon syynä oli se, että asiat liittyivät poliisin taktisiin ja teknisiin menetelmiin.
Myös esitutkinta-aineistoa on salattu paikoin laajastikin (kuva yllä).
Tällainen tietysti vaikuttaa siihen, miten oikeudenkäyntiä voi medialehteriltä arvioida.
Päätös
Rikosoikeudenkäynnin lähtökohta on se, että syyttäjän on osoitettava syyte toteen. Aarnion ei tarvitse todistaa itseään syyttömäksi.
Ovatko puhelimet huumeliigan johtajan vai huumepoliisin tiedottajapuhelimia? Mistä puolen miljoonan varallisuus on Aarniolle tullut? Lavastettiinko rahakätkö? Entä kanssasyytettyjen kuulustelut ja niiden peruminen?
Samanlaisia kysymyksiä voi osoittaa jokaisesta pienestä yksityiskohdasta.
Loppujen lopuksi tuomareiden on täytynyt katsoa kokonaisuutta. Onnistuivatko syyttäjät kasaamaan mosaiikkinäyttönsä niin selväksi, että kokonaiskuva näyttää noin 13 vuoden vankeustuomiolta?
Puolustukselle sen sijaan riittää, että tuomareille jää Aarnion syyllisyydestä jää varteenotettava epäily. Voisiko sittenkin olla niin kuin Aarnion puolustus asiat esittää?
Käräjäoikeus on ilmoittanut, että päätös tulee torstaina kello 11.00.