Syyttäjällä on kaksi perustetta viedä Aku Hirviniemen väitetty ahdistelu oikeuteen uhrin tahdosta huolimatta – kuka teki ilmiannon?

Asia on tullut vireille Hyvinkään käräjäoikeuteen lokakuun 25. päivä. Jutulle ei ole kuitenkaan vielä määrätty käsittelypäivää.

Hirviniemi kertoi itse eilen, että syyttäjän näkemyksen mukaan teot ovat tapahtuneet juhlissa hänen kotonaan. Näyttelijä sanoi olevansa pahoillaan asianomistajien, perheensä ja yhteistyökumppaniensa puolesta, "että syyttäjä päätti viedä asian tuomioistuimeen."

– Jos tuomioistuin katsoisi minun ylittäneen rajoja, jotka loukkaavat kenenkään itsemääräämisoikeutta siten, että ne täyttävät rikoksen tunnusmerkistön, kannan asiasta luonnollisesti täyden vastuun, Hirviniemi sanoi.

Alaikäinen uhri tai tärkeä yleinen etu

Hirviniemi kertoi, että hänen käsityksensä mukaan kukaan muu kuin syyttäjä ei ole katsonut, että asia tulisi viedä tuomioistuimeen käsiteltäväksi.

Jotta syyttäjä voi viedä asian oikeuteen asianomistajan tahdosta riippumatta, on uhrin oltava alaikäinen, tai syyttäjä on katsonut, että erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

– Alle 18-vuotiaaseen kohdistuva seksuaalinen ahdistelu on virallisen syytteen alainen rikos, mutta muuten seksuaalinen ahdistelu on asianomistajarikos, rikosoikeuden professori Matti Tolvanen kertoo.

– Jos syyttäjä on katsonut, että erittäin tärkeä yleinen etu vaatii jutun viemisen tuomioistuimeen, niin lähtökohtaisesti se liittyy tekijän tai uhrin asemaan tai siihen, että teko on tapahtunut julkisella paikalla, Tolvanen sanoo.

Epäilty teko tapahtui juhlissa

Hirviniemen tapauksessa epäilty teko ei ole tapahtunut julkisella paikalla, vaan hänen oman kertomansa mukaan kotibileissä.

Tolvasen mukaan on vaikea arvioida, millä perusteella syyttäjä olisi katsonut erittäin tärkeän yleisen edun täyttyvän asiassa.

– Yleisellä tasolla se voisi täyttyä, jos tekijä työskentelee merkittävässä julkisessa- tai luottamustehtävässä, tai jos tekijä olisi korkea poliittinen vaikuttaja.

– En tiedä täyttyvätkö nämä kriteerit näyttelijän kohdalla. Minusta Hirviniemen aseman ei pitäisi olla sellainen, Tolvanen arvelee.

Ennakkotapaus?

Rikosoikeuden professorin mukaan on mahdollista, että syyttäjän katsoma erittäin tärkeä yleinen etu voi liittyä myös käynnissä olevaan elokuva-alan ahdistelukohuun.

– Kun on väitetty, että ahdistelu on kovin yleistä elokuva-alalla, niin syyttäjä voi katsoa, että on tärkeää viedä asia oikeuteen, jotta asiasta saadaan ennakkoratkaisu.

Erittäin tärkeä yleinen etu voi täyttyä myös tapauksissa, joissa tekijä ja asianomistaja ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa, eli jos tekijä on vaikkapa uhrin työnantaja.

Hirviniemen tapauksessa asianomistajan henkilöllisyydestä ei ole tietoa.

Koskettelua intiimialueilta

Rikoslain mukaan seksuaalinen ahdistelu edellyttää fyysistä kontaktia. Se on koskettelemalla tehty seksuaalinen teko, joka on omiaan loukkaamaan uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Koskettelu voi tarkoittaa esimerkiksi hivelyä, puristelua tai taputtelua intiimialueelta, kuten pakaroista, sukupuolielimistä, rinnoista tai reisistä. Myös suutelu vastoin toisen tahtoa on seksuaalista ahdistelua.

– Monesti näissä tapauksissa tekijä puolustautuu toteamalla, että kyse oli huumorista, mutta uhri ei välttämättä ota asiaa samalla tavalla. Sillä on ratkaiseva merkitys, miten asianomistaja kokee teon, onko siinä loukattu hänen itsemääräämisoikeuttaan, Tolvanen kertoo.

Joku teki rikosilmoituksen

Vaikka Hirviniemen mukaan syyttäjä ajaa asiaa eikä asianomistaja, on jonkun täytynyt ilmoittaa epäillystä rikoksesta poliisille.

– Seksuaalinen ahdistelu on rikos, joka edellyttää lähes aina sitä, että joku tekee siitä ilmiannon. Jos teko tapahtuu yksityisasunnossa, niin eihän se tule poliisin tietoon, ellei joku sitä kerro. Poliisin on vaikea puuttua asiaan, jos uhri ei reagoi tekoon mitenkään.

– Sekin on mahdollista, että asianomistaja tekee ilmiannon, mutta luopuu rangaistusvaatimuksesta, Tolvanen kertoo.

Hirviniemi kirjoitti Facebookissa ymmärtävänsä, että hänen käytökseensä juhlissa voi kohdistua moitteita, mutta hän kiistää sen olleen luonteeltaan seksuaalista tai ahdistelevaa.

Seksuaalisesta ahdistelusta tuomitaan sakkoja tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.