Tähän ”tyhmä” koti ei kykene – näin älykäs koti voisi säästää asumisen kustannuksissa

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut

Tavallisesti tärkeimpänä älykodin tehtävänä on nähty arjen toimintojen helpottaminen, mikä toteutuu vaikkapa asukkaiden elämään sovelletulla älykkäällä valaistuksella tai lämmitysjärjestelmällä.

Tällä hetkellä Suomessa kotitalouksista noin prosentti on älykkääksi luokiteltavia koteja. Älykkäät järjestelmät tulevat kuitenkin tulevaisuudessa yleistymään nopeasti.

Tutustu älyasumiseen!

Telia esittelee älykästä asumista kuukauden päästä alkavilla Asuntomessuilla Mikkelissä. Asuntomessujen asukasareenaa vastapäätä sijaitsevassa Telian älykodissa järjestetään ohjattuja kierroksia tasatunnein messujen jokaisena päivänä.

Asuntomessut järjestetään Mikkelissä 14.7.-13.8.2017.

Markkinoilta löytyy jo lukuisia eri kodin älyjärjestelmiä. Älykkäästä kodista voidaan puhua silloin, kun useampi älykäs laite kykenee keskustelemaan keskenään ja vaihtamaan tietoa. Yksinkertaisimmillaan älykoti koostuu kolmesta asiasta.

– Älykkääseen kotiin vaaditaan jonkinlainen keskusyksikkö, laite, joka yhdistää erilaiset laitteet ja esimerkiksi liikesensorit, sekä käyttöliittymä, joka voi olla mobiililaitteessa tai sitten puhekäyttöliittymä, jolla älykotia ohjataan puheella, selittää Telian liiketoiminnan kehityspäällikkö Kimmo Ahvenlampi.

Arkea helpottavien ja kotona viihtymistä lisäävien ominaisuuksien lisäksi älykoti voi myös pienentää asukkaiden asumisen kustannuksia.

Kaksi kolmasosaa kuluu lämmitykseen

Huomattavin säästö, mikä älyasumisella voidaan saavuttaa, liittyy suomalaisissa talouksissa ehdottomasti kodin lämmityskustannuksiin.

– Kaksi kolmasosaa kotien energiankulutuksesta menee lämmitykseen. Esimerkiksi älytermostaattien idea on, että asuntoa ei lämmitetä turhaan eli lämpötilaa lasketaan esimerkiksi yön tai työpäivän ajaksi, Ahvenlampi kertoo.

– Tällä hetkellä valtaosaa asunnoista lämmitetään koko ajan, eikä lämmitysjärjestelmä ota huomioon muun muassa asukkaiden läsnäoloa tai ulkolämpötilan ennustetta. Ne huomioimalla voidaan päästä jo melko merkittäviin säästöihin.

Toinen säästökulma älykoteihin liittyy valaistukseen ja muihin kodin laitteisiin. Älykkäässä kodissa valaistus toimii automatiikalla syttyen ja sammuen asukkaan liikkeisiin ja luonnonvalon määrän mukaan. Taloudellinen säästö ei tosin pelkän valaistuksen kannalta yksittäisen talouden kohdalla ole merkittävää, vaan hyöty tulee ennemmin asumisen helppoudesta.

Turvallisuuden tunne, johon ”tyhmä” koti ei kykene

Luonnollisesti suurin hyöty älykodissa syntyy arkea helpottavista toiminnoista, kuten huoneeseen astuessa automaattisesti päälle menevistä valoista tai älykkään jääkaapin valmiiksi rustaamasta kauppalistasta.

Älykkään kodin ominaisuuksiin kuuluu myös olennaisesti mahdollisuus kerätä tietoa muun muassa asukkaiden sähkönkulutuksesta tai käytetyn veden määrästä. Tätä tietoa hyödyntämällä voidaan esimerkiksi havahtua kuluttamaan vähemmän vettä.

Yksittäisen kotitalouden kohdalla säästö voi tosin jäädä pieneksi – taloyhtiöissä tilanne on toinen.

– Jos esimerkiksi taloyhtiössä seurattaisi vedenkulutusta ja järjestettäisi kilpailua asukkaiden kesken, niin silloin voitaisi päästä myös säästöihin, Ahvenlampi sanoo.

Lisäksi älykoti voi valvoa jatkuvasti kodin turvallisuutta vesi- ja palovahinkojen varalta, mikä tuo omalla tavallaan näkymätöntä säästöä, sekä tietenkin turvallisuuden tunnetta.

Kun koti osaa itse kertoa ongelmistaan, sekä jopa ilmoittaa ongelmista suoraan  huollosta vastaavalle taholle, vältytään pahemmilta tuhoilta ja remonteilta. Tähän ”tyhmä” koti ei kykene.