Taiteen akateemikko ja kirjailija Kirsi Kunnas on kuollut 96-vuotiaana – suhtautui lapsiin kulttuurin kuluttajina vakavasti

Kunnas oli runoilija ja lastenkirjallisuuden uranuurtaja. Lisäksi hän teki mittavan elämäntyön suomentajana ja kehitti äidinkielen ja kirjallisuuden alkuopetusta.

Kunnas tunnettiin parhaiten lastenrunoistaan, muun muassa kokoelmista Tiitiäisen satupuu (1956) ja Tiitiäisen runolelu (2002). Hän kirjoitti myös aikuisille suunnattua lyriikkaa ja suomensi muun muassa Lewis Carollin ja Tove Janssonin teoksia.

– Hän halusi käyttää kieltä rohkeasti, leikkiä sillä ja ravistaa vanhoja rakenteita. Se on todellakin ravistanut kirjallista kenttää. Paitsi että hän on luonut uusia klassikoita, hän on myös vaikuttanut siihen, mitä meidän lasten- ja aikuistenkirjallisuutemme tällä hetkellä on, kertoo Kunnaksen kanssa työskennellyt WSOY:n lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantaja Paula Halkola.

Taiteilijaperheen kasvatista Suomen rakastetuimmaksi lastenrunoilijaksi

Kunnas syntyi joulukuun 14. päivänä vuonna 1924 taiteilijaperheeseen Helsingissä. Isä oli taidemaalari Väinö Kunnas ja äiti taidegraafikko Sylvi Kunnas. Vanhemmat kuuluivat Tulenkantajien nuoreen kulttuuripiiriin. Kunnas muistelikin, että lapsena kaikki hänen ympärillään kirjoittivat ja maalasivat.

Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän aloitti opinnot Taideakatemiassa ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa, mutta päätyi lopulta WSOY:n kustannusvirkailijaksi vuonna 1947.

Samana vuonna julkaistussa esikoisteoksessaan Villiomenapuu Kunnas hylkäsi aikalaistensa tapaan 30-luvun runouden periaatteet ja laulullisuuden ja siirtyi vapaaseen mittaan.

1950-luvulla Kunnaksen uusi aluevaltaus oli lastenrunous.

Suomalainen lastenkirjallisuus oli ollut herttaista ja opettavaista, mutta Kunnas halusi teksteihin iloa, leikkisyyttä, nurinkurisuutta, hämmästelyä ja oivaltamista. Sytykkeen tälle oli antanut vanhojen englantilaisten lastenkamarilorujen suomennustyö.

Myöhemmin hän kuvaili alkaneensa etsiä lasta itsestään ja kirjoittaa sille. Hän halusi myös piilottaa tekstiin yllätyksiä, jotta lukijalla olisi hauskaa niitä löytäessään ja hänellä hauskaa kirjoittaessaan.

Kunnas suhtautui vakavasti lapsiin kulttuurin kuluttajina

Halkola sanoo, että Kunnas ei koskaan halunnut, että hänet leimattaisiin ainoastaan lastenrunoilijaksi, vaikka hän pitikin heitä erityisen tärkeänä yleisönä.

–  Hän suhtautui todella vakavasti lapsiin kulttuurin kuluttajina, lukijoina ja koki sen hirveän tärkeänä, että lapsille on monipuolista runoutta, että lapsille luetaan ja että lapset kasvavat kieleen, Halkola sanoo.

Kunnaksen työ kietoutui vuosikausiksi lastenkirjallisuuden ympärille, mutta hän jatkoi myös muun runouden parissa. 1980-luvulla hän julkaisi vielä kolme uutta runokokoelmaa.

Kunnakselle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi vuonna 2009. Lisäksi hänelle on myönnetty Valtion kirjallisuuspalkinto (1957, 1975, 1980 ja 1987), Pro Finlandia -mitali (1973), Tampereen yliopiston humanististen tieteiden kunniatohtorin arvo (2000) sekä Väinö Linnan (2011) ja Aleksis Kiven palkinto (2012).

Myös Kunnaksen puoliso Jaakko Syrjä on tehnyt uraa kirjailijana. Pariskunnan kaksi poikaa tunnetaan Eppu Normaali -yhtyeen jäseninä.

Tekstiä korjattu kello 19.21: Kunnas menehtyi Ylöjärvellä, ei Nurmijärvellä, kuten jutussa aiemmin luki.