Talebanin vallankaappauksesta Afganistanissa tulee kuluneeksi kaksi vuotta. Suomi evakuoi elokuussa 2021 yli 400 ihmistä Kabulista.
Vaarallinen ja historiallinen operaatio tapahtui useissa vaativissa tehtävissä työskennelleen ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tannerin johdolla. Hän muistelee, että evakuointioperaatio oli kaoottinen, ja mittakaavaltaan valtava.
Afganistanin yhteiskunnan luhistuminen talebanien haltuun ei itsessään tullut yllätyksenä, mutta sen nopeus yllätti jopa talebanit.
– Se oli yksi syy, miksi poistumisesta tuli niin kaoottista.
Kahdessa vuodessa kansainvälinen yhteisö on lipunut kauemmas Afganistanista, ja nälänhätä uhkaa yhä isompaa osaa väestöä. Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat käytännössä olemattomat.
Afganistan-asiantuntija Aziza Hossaini kertoo, että Talebanin valtaannousun nopeus johtui suurelta osin Yhdysvalloissa pitkään jatkuneesta narratiivista, jossa puhuttiin vetäytymisestä Afganistanista.
– Tämä toistuva viesti vahvisti vuoristoalueiden Taleban-sotilaita. Heidän motivaationsa kasvoi, ja he näkivät voiton merkkejä. Romahdus näytti yllättävältä, mutta todellisuudessa asiantuntijoille on ollut pitkään tiedossa valtaanpääsyn pohja – kaikki mitä sotilaallisesti ja poliittisesti tehtiin, johtivat siihen päivään, että alue alueelta kaatui ja lopulta Taleban oli Kabulin porteilla.
Terroristien koulutusta lupauksista huolimatta
Afganistanilla on talebanien vallan alla ollut suuresti kiistaa muun muassa rajanaapureidensa Iranin ja Pakistanin kanssa. Hossaini selittää, että Iranin kanssa kiistaa ovat perinteisesti aiheuttaneet uskonnolliset erimielisyydet, mutta taleban erityisesti on aiheuttanut alajuoksulla sijaitsevassa Iranissa närää lopettaen veden valuttamisen Afganistanin joista ja järvistä.
Pakistanin kanssa puolestaan on kiistanalainen raja, jota ei ole koskaan määritelty tarkasti. Pakistan piti kuitenkin talebaneja liittolaisinaan 20 vuoden ajan, ja moni talebanjohtaja asui Pakistanissa. Nyt valtaan päästyään talebanit eivät kuitenkaan olekaan noudattaneet pakistanilaisten käskyjä.
– Suurin ongelma Afganistanin ja Pakistanin rajalla on, että siellä liikkuu Pakistanin Taleban, joka voimistuu Pakistanin puolella. Moni näistä käy Afganistanin puolella saamassa koulutusta, ja palaa Pakistaniin, mistä maan hallitus on vihainen, Hossaini kertoo.
Hänen mukaansa länsimaat luottivat, että Taleban pitää lupauksensa, ja Afganistanista ei tulisi terroristien turvasatamaa.
– Mutta konkreettiset asiat näyttävät, että siellä on Al-Qaida ja Pakistanin Taleban, jotka saavat siellä koulutusta. Raportin mukaan siellä toimii yli 20 terroristista ääriliikettä, ja talebanit ovat näistä tietoisia.
Muslimimaailma on hiljaa
Muslimimaailma on ollut hiljaa, mikä on Hossainista hyvin valitettavaa, koska talebanit tulkitsevat sharia-lakia niin väärin.
– Missään Koraanissa eikä sharia-laissa lue, että naiset eivät saa mennä kouluun tai opiskella tiettyjä ammatteja. Mutta talebanit polkevat nyt kaikkia näitä asioita, ja sanovat julkisesti, että heidän tulkintansa sharia-laista on oikea.
Jos suuret muslimimaat julistaisivat, että talebanit eivät ole oikeita muslimeja, kukaan ei Hossainin mukaan menisi tekemään jihadia islamin nimessä talebanien puolesta, ja silloin talebanien valtarakenne murenisi.
– Mutta miksi muslimimaat eivät yksiselitteisesti tee tätä, johtuu siitä, että monissa muslimimaissa naisten oikeuksien tilanne on hyvin heikko. Näissä kaikissa maissa päättävissä asemissa ovat miehet, ja säilyttääkseen valta-asemansa he eivät nää etunsa mukaiseksi kritisoida talebanien tulkintaa.
Hossainista naisten tilanne Afganistanissa on niin katastrofaalinen, että YK:n ja monien ihmisoikeusjärjestöjen huomio keskittyy sinne, ja silloin muut muslimimaat saavat olla ainakin jonkin aikaa rauhassa.
Taleban-johtajat ovat Hossainin mukaan myös ilmaisseet, että heidän lopullinen tavoitteensa on levittää oman näkemyksensä mukainen "puhdas" sharia-lain tulkinta Afganistaniin, ja laajemmallekin.
– Monessa haastattelussa Taleban-johtajat ovat sanoneet, että jos jumala suo, he haluavat viedä puhdasta islamia eteenpäin ympäri maailman.
28:41
Katso tästä Jussi Tannerin ja Aziza Hossainin koko haastattelu.