Tänä vuonna ensi-iltaan on tullut valtava määrä kotimaisia elokuvia. Mukana on pari kovaa hittiä, mutta yllättävän monella kotimaisella leffalla oli hittiaineksista huolimatta vaikeuksia löytää yleisöään. Katsojalukuja eivät nostaneet etukäteen kiinnostava aihe tai hyvin nimekäs näyttelijäkaarti.
Vuoden ehdoton kotimainen hitti on tähän mennessä ollut Aki Kaurismäen hehkutusta kerännyt Kuolleet lehdet. Se on myös Golden Globe- ehdokas, parhaan ei-englanninkielisen elokuvan sarjassa. Elokuvan ensi-ilta oli vasta syyskuulla, mutta silti sen on ehtinyt jo nähdä liki 230 000 katsojaa.
Lue myös: Time-lehti valitsi Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -elokuvan vuoden parhaaksi
Vaikka elokuvakäyntien määrä ei ole yltänyt koronaa edeltävälle tasolle, kotimaisen elokuvan vetovoima on iso.
– Kotimaisen elokuvan kysyntä on pysynyt suhteellisesti hyvällä tasolla. Meillä on ollut kotimaisen elokuvan tarjonta 25 prosentin tasolla, joka on kansainvälisesti verrattuna ihan huipputasoa. Vaikka elokuvakäyntien määrä on jäänyt ennen koronaa alemmalle tasolle niin kotimainen elokuva vetää ja kiinnostaa, sanoo Elokuvasäätiön esitys- ja levitystoiminnan asiantuntija Ilmari Arnkil.
Nimekkäät tekijät eivät takaa elokuvan menestystä
Elokuvan tähtinäyttelijät, nimekäs ohjaaja tai edes kohtuullinen markkinointibudjetti eivät automaattisesti tarkoita sitä, että elokuvakatsomot olisivat täynnä illasta toiseen. Näyttelijä ja ohjaaja Mari Rantasilan mukaan menestys vaatii jotain muutakin, kuten oikean aiheen ja ajan, esimerkiksi hän nostaa Lapua 1976 -elokuvan.
– Se elokuva tehtiin talkoohengellä ja sanottiin, että jos tämä menestyy, saatte rahaa. Nyt on mahtavaa, että elokuva on menestynyt. Hittiä ei voi taiteessa tekemällä tekemään, siinä on monta syytä, miksi joku on menestynyt, sanoo Rantasila.
Lue myös: Elokuvaohjaaja Toni Kurkimäen isä oli Lapuan patruunatehtaalla kymmeniä henkiä vaatineen räjähdyksen aikana: "Asia, mistä ei ole koskaan puhuttu"
Elokuva-alalla, kuten muullakin kulttuurin alalla, kärsitään edelleen koronan seurauksista. Koronan aikana painettiin välillä kaasua ja sitten taas jarrua. Poukkoilevan toiminnan seuraukset näkyvät edelleen.
– Elokuvateattereiden on ollut täysin mahdotonta toimia välillä ja se on aiheuttanut todella vakavia vaikeuksia koko elokuva-alan ravintoketjuun, sanoo Arnkil.
Rantasila moittii istuvaa hallitusta aikeista nostaa arvonlisävero 10 prosentista 14 prosenttiin.
– Joko he eivät ymmärrä mitä he tekevät, tai sitten he eivät välitä, mikä on vielä pahempaa, sanoo Rantasila.