Suomella oli vielä taannoin noin miljoona jalkaväkimiinaa.
Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran marraskuussa 2024.
Ottawan sopimuksen mukaan jalkaväkimiina tarkoittaa miinaa, joka on suunniteltu räjähtämään henkilön läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta.
Miinan on tarkoitus tehdä henkilö tai useampi henkilö taistelukyvyttömäksi, haavoittaa tai tappaa.
Jalkaväkimiinoiksi ei katsota sellaisia miinoja, jotka on suunniteltu räjähtämään ajoneuvon läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta. Myöskään miinat, joissa on käsittelynestolaite, eivät ole jalkaväkimiinoja.
Jalkaväkimiinoja on useita erilaisia. Suomessa Puolustusvoimat käytti sakara- ja putkimiinoja.
Miljoonan jalkaväkimiinavarastot
Suomella oli vielä vuonna 2012 noin miljoona jalkaväkimiinaa, joista sakaramiinoja 800 000 kappaletta ja putkimiinoja 230 000 kappaletta. Suomi liittyi Ottawan sopimukseen vuonna alkuvuodesta 2012 ja edellä mainitut miinat hävitettiin vuoteen 2016 mennessä.
Sakaramiinojen käytön tarkoituksena oli vaikeuttaa manuaalista, käsin toteutettavaa raivaamista.
Keskustelu miinoista heräsi jälleen
Vuonna 2023 eduskunnan puolustusvaliokunta kirjoitti lausunnossaan, että Puolustusvoimissa jalkaväkimiinoja ei nähdä kriittisenä ja välttämättömänä suorituskykynä.
Lausunnon mukaan Puolustusvoimat on kyennyt sopeuttamaan toimintansa olemassa oleviin sopimuksiin ja rajoitteisiin, ja korvaavia järjestelmiä on hankittu jo pitkään.
Valiokunnan lausunnossa kirjoitetaan myös seuraavanlaisesti ja hieman ristiriitaisesti:
– Puolustusvoimien mukaan jalkaväkimiinojen merkitys on pienentynyt myös siksi, että Venäjän pääraivaamismenetelmä on mekaaninen raivaaminen. Venäläisten käytössä on myös manuaalista raivaamista. Puolustusvoimat arvioi, että tällöin jalkaväkimiinan hidastava ja psykologinen merkitys on merkittävä.
Lue myös: Kommentti: Jalkaväkimiinojen jättämä aukko Suomen puolustuksessa oli täydellisesti tukittu – kunnes ei enää ollutkaan
Lausunnossa siis todetaan, että jalkaväkimiinojen merkitys on pienentynyt, mutta hidastava ja psykologinen merkitys on kuitenkin merkittävä.
Jalkaväkimiinakeskustelu otti syksyllä 2024 uuden askeleen, kun Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola totesi MTV Uutisille, että hän kävisi keskustelua jalkaväkimiinoista.
Jaakkola ei suoraan ottanut kantaa siihen, pitäisikö Suomen irtautua Ottawan sopimuksesta, mutta hän totesi, että "nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen" kuin sopimuksen ratifiointihetkellä vuonna 2012.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi marraskuussa MTV Uutisten haastattelussa, että jalkaväkimiinoista tullaan keskustelemaan puolustuspoliittisen selonteon yhteydessä keväällä.
Lue lisää: Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta – puolustusmenot nostetaan vähintään 3 prosenttiin bkt:sta
Orpo ei tuolloin ottanut kantaa siihen, mitä Ottawan sopimuksesta irtautuminen käytännössä vaatisi – jos Suomi päättäisi irrottautua sopimuksesta, kuten se lopulta 1. huhtikuuta 2025 päätti.
– Se on myös asia, joka täytyy nyt tarkkaan selvittää. Minusta pitää lähteä liikkeelle Suomen puolustamisesta ja meidän turvallisuudesta ja siitä, mitä me nyt tarvitsemme. Ja siinä yhteydessä arvioida tämän sopimuksen luonnetta ja siitä irtautumista.