Kainuun soten pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari on tullut tutuksi kainuulaisille ja pohjoissuomalaisille koronavuoden aikana. MTV Uutiset tutustui, minkälainen "kapinalääkäri" johtaa Kainuun koronataistelua.
Valtakunnallisessa mediassa näkyvyyttä koronakriisiin liittyvissä aiheissa saavat usein esimerkiksi THL:n Mika Salminen tai Husin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen. Pohjois-Suomesta tevevisiossa on vilahdellut Kainuun pandemiapäällikkö Olli-Pekka Koukkari ja hänestä on kirjoitettu pitkiä henkilöreportaaseja paikallismediassa.
Koukkaria on luonnehdittu Kainuun ”kapinalääkäriksi”, sillä hän ei pelkää puhua asioista suoraan. Koukkari ei osaa sanoa, mistä nimitys tulee.
– Oletan, että se viittaa henkilökohtaisiin piirteisiin ja luonteenlaatuun. Joskus ehkä myös siihen tapaan esittää asioita, Koukkari kertoo.
– Aika kärsimätön olen perinteisesti. Valmista pitäisi tulla mielellään eilen ja kerralla, hän tarkentaa.
Lue myös: Kainuun pandemiapäällikkö pitää koronatiedotusta liian synkkänä: "Kesä tulee ja tauti laantuu, on aika hieman hengähtää"
"13. maaliskuuta perjantaina kaikki lähti lapasesta"
Koukkari astui Kainuun hallintoylilääkärin virkaan vuoden 2020 alussa. Maaliskuussa koronan saapuessa myös Suomeen hänestä tuli automaattisesti Kainuun soten pandemiapäällikkö.
– 13. maaliskuuta perjantaina kaikki lähti lapasesta. Saman päivän aikana todettiin, että tarvitaan pandemiavastaanotto, ja se perustettiin. Sen jälkeen hyvin nopeasti pyrittiin synnyttämään käsitys, mitä on tulossa, ja mitä se voi Kainuulle pahimmillaan tarkoittaa.
Koronakriisin alkumetreillä kesken oli myös muutto uuteen sairaalaan. Sairaalan pihaan rahdattiin konttikaupalla kylmäkontteja, sillä Kainuun vanhassa väestössä koronan pelättiin aiheuttavan jopa kymmeniä kuolleita.
– Sairaalaan kupeeseen nousi seitsemän kylmäkontin muodostama Kylmälän kylä eli laskettiin, mikä on potentiaalinen lisäkuolleisuus koronasta johtuen ja hankittiin sen mukainen säilytyskapasiteetti (ruumiille), Koukkari kertoo.
– Kaikki meidät yllätettiin hieman housut kintuissa. Kainuu oli viimeinen maakunta, jossa koronaa todettiin. Kun sitä todettiin, sitä tuli nopeasti kymmeniä tapauksia ja sairaalaan päätyi useampia ihmisiä. Eli alku oli aika lailla dramaattinen.
Kainuussa kaksi kuolemaa
Pelättyä suuremmalta korona-aallolta kuitenkin vältyttiin, ja Kainuussa on todettu tähän mennessä kaksi koronaan liittyvää kuolemaa.
Tautiryppäät ovat jääneet myös vähäisiksi, tosin ne ovat olleet laajoja. Myöhemmin koronavuotena otsikoihin ovat nousseet esimerkiksi Kuhmon koronarypäs sekä vanhainkotiin kytkeytynyt tartuntaketju.
– Paikallisena onnistumisena pidän, että huolimatta siitä, että paikallinen väestö on iäkästä, yhtään iäkästä ihmistä ei ole menehtynyt koronaan, eikä koronarokotteeseen.
Katso myös: MTV Uutiset Livessä käsiteltiin alkuviikosta rokotekattavuuden alueellisia eroja. Juttu jatkuu videon jälkeen...
3:19
"Ennen oli parempi"
Pitkä työrupeama pandemian keskeisenä henkilönä Kainuussa ja Pohjois-Suomessa on vienyt veronsa. Koukkari arvelee, että jos kollegoilta ja puolisolta kysyttäisiin, miten koronavuosi on häntä muuttanut, vastaus olisi seuraava:
– Oletan että enemmistö on sitä mieltä, että ennen oli parempi, hän luonnehtii.
Koukkari on kuvaillut aiemmin, että hän vanheni yhden koronavuoden aikana 10 vuotta. Kirkkaana Kainuussakin paistava kevätaurinko sekä alkaneet koronarokotukset ovat hieman muuttaneet tätä vertauskuvaa, Koukkari toteaa.
– Kyllä pitenevä päivä on hieman ajatuksia kirkastanut. Nyt kun rokottamaankin on päästy, näyttää siltä, että tämäkin on ohimenevä häiriötila. Mutta uskoisin, että siitä (10 vuodesta) on pari vuotta lähtenyt.
Koukkarin vähäiseen vapaa-aikaan kuuluu kuntosali sekä metallimusiikki. Viikonloput vierähtävät monesti Oulussa.
Työ koronan vastaisessa taistelussa on tuonut Koukkarille myös erilaisia palkintoja. Vaatimaton mies haluaa korostaa, että palkinnot korostavat koko yhteisön saavutuksia.
– Nuorkauppakamari valitsi minut vuoden vireäksi virkamieheksi. Sitä seurasi valinta vuoden kainuulaiseksi. Savo-Kainuun journalistit valitsivat minut vuoden tiedottajaksi. Sanomattakin on selvää, että lakipiste on nähty, ja nyt on vain alamäki jäljellä, Koukkari veistää.
Suola vaarallisempi kuin korona?
Lääkäri noudattaa myös tarkkoja elämäntapoja terveellisen ruoan suhteen. Hän onkin verrannut, että suola on vaarallisempaa ihmiskunnalle kuin koronavirus.
– Kun tarkastellaan, mihin ihmiset tosiasiassa sairastuvat ja menehtyvät, valtimotaudit ja niihin liittyvä sairastuvuus on yksi keskeisiä suomalaisten terveitä elinvuosia vievä syy. Siellä missä suolaa ei käytetä, verenpainetautia ei juurikaan ole ja valtimotaudit ovat harvinaisia.
– Pitkällä aikavälillä suola on vaarallisempi ihmiskunnalle kuin korona. Lyhyellä aikavälillä ja sopivassa otannassa on päivän selvää, että nyt nähtyä koronaan liittyvää lisäkuolleisuutta ei suolaa syömällä helposti saavuteta. Kun tarkastellaan keskipitkää ja pitkää aikaväliä sekä kansanterveyttä, tässä ei ole mitään epäselvää, Koukkari sanoo.
Lisäsuolaa miehen omaan ruokaan eksyy hyvin vähän, jos lainkaan. Ainoa suola, mitä hän kehoonsa saa, onkin piilosuolaa. Oikeastaan hänellä on yksi poikkeus lisäsuolan ripottelun suhteen.
– Hyvä ruoka hyvässä ravintolassa ja hyvässä seurassa, Koukkari täsmentää.
Katsoo valoisasti tulevaan
Pandemiajohtaja suhtautuu tulevaan kesään ja syksyyn valoisasti. Kesän jälkeen rokotteet purevat, ja edessä häämöttää normaaliin paluu.
– Kesä tulee ja tauti laantuu, on aika hieman hengähtää, Koukkari summaa.
Katso Koukkarin haastattelu yllä olevalta videolta!