Työryhmän selvityksen mukaan kokeen suorittamista voitaisiin edellyttää lähtökohtaisesti 18-64-vuotiailta kansalaisuuden hakijoilta.
Kansalaisuuskoe Suomessa voisi olla digitaalinen ja siinä voisi olla monivalintakysymysten lisäksi oikein-väärin-kysymyksiä.
Aihealueina voisivat olla esimerkiksi perus- ja ihmisoikeudet, yhteiskuntatietous, historia ja maantiede, arjentaidot, tavat ja arvot, yleinen turvallisuus sekä digitaidot. Kokeeseen voisi valmistautua oppimateriaalin avulla.
Sisäministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi selvityksen kansalaisuuskokeen käyttöönottamisesta. Työryhmä selvitti, millä tavoin koe voitaisiin ottaa käyttöön osana Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä.
Vuosittain olisi tuhansia suorittajia
Selvityksen mukaan kokeen suorittamista voitaisiin edellyttää lähtökohtaisesti 18–64-vuotiailta kansalaisuuden hakijoilta. Selvityksessä on arvioitu, että kansalaisuuskokeen suorittaisi näin ollen vuosittain 5 000–10 000 hakijaa. Arvio perustuu kansalaisuutta hakeneiden 18–64-vuotiaiden määriin vuosina 2020–2023 sekä vuoden 2024 tammi–maaliskuussa.
Työryhmä katsoo, että koe voisi olla osa kansalaistamismenettelyä, jolloin se suoritettaisiin esimerkiksi kansalaisuushakemuksen jättämisen yhteydessä. Tässä tapauksessa kokeen suorituspaikat olisivat Maahanmuuttoviraston yhdeksän palvelupistettä, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea.
Toinen vaihtoehto voisi olla kokeen suorittaminen etukäteen, jolloin kokeen suorittamisesta pitäisi esittää selvitys kansalaisuuden hakemisen yhteydessä.
Osaksi edellytyksiä kolmella tavalla
Työryhmä esittää kaikkiaan kolmea tapaa, joilla kokeen hyväksytty suorittaminen voitaisiin sisällyttää kansalaistamisen edellytyksiin.
Ensimmäinen vaihtoehto olisi, että lakiin lisättäisiin uusi edellytys, joka olisi yhteiskuntaosaaminen. Tällöin hakijan kielitaitovaatimus pysyisi edelleen omana edellytyksenään. Tässä vaihtoehdossa hakijan tulisi osoittaa erikseen selvitys sekä kielitaidosta että yhteiskuntaosaamisesta.
Toinen vaihtoehto olisi poistaa laista nykyinen kielitaitovaatimus ja korvata se yhteiskuntaosaamisella. Tällöin kansalaisuuskoe tulisi kuitenkin suorittaa joko suomeksi tai ruotsiksi. Tässä vaihtoehdossa hakijan kielitaito siis mitattaisiin yhteiskuntaosaamista koskevan kansalaisuuskokeen suorittamisen perusteella.
Kolmannessa vaihtoehdossa lakiin tulisi kansalaistamiselle uusi edellytys, jossa kielitaito ja yhteiskuntaosaaminen yhdistyisivät. Toisen vaihtoehdon tavoin kielitaitoedellytys siis poistuisi laista omana erillisenä edellytyksenään.
Kolmannessa vaihtoehdossa olisi kuitenkin kaksiosainen koe, jossa olisi sekä kielitaitoa että yhteiskuntaosaamista mittaavat osat. Vaaditun kielitaidon taso olisi sama kuin nykyisessä kansalaisuuslaissa. Tämän uuden edellytyksen täyttyminen vaatisi, että hakija suorittaisi koko kansalaisuuskokeen molempine osineen.
Voisi korvata aiemmalla koulutuksella?
Selvityksessä esitetään, että kokeeseen voisi myös liittyä rinnastamis- ja poikkeamismahdollisuus.
Rinnastamismahdollisuus tarkoittaisi sitä, että hakija voisi korvata kansalaisuuskokeen jo olemassa olevalla koulutuksella. Työryhmä kuitenkin katsoo, että tällöin sopivien koulutusten listan tulisi olla tyhjentävä. Lisäksi tulisi harkita, riittäisikö korvaamiseen jo se, että on suorittanut rinnastettavat opinnot, vai pitäisikö kyseisistä opinnoista vaatia jokin taso, kuten tietty arvosana suorittamisesta.
Poikkeamismahdollisuus taas tarkoittaisi sitä, että kansalaisuuskokeen suorittamisesta voisi poiketa tai vapautua jollain perusteella. Selvityksessä kerrotaan, että esimerkiksi terveydentila on yleinen peruste kokeesta vapautumiselle monissa maissa, joissa kansalaisuuskoe on käytössä.
Esimerkiksi Britanniassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa, Itävallassa ja Tanskassa kokeesta voi saada vapautuksen aistivamman tai pitkäaikaisen fyysisen tai psyykkisen terveydentilan aleneman perusteella.
Hallitus kiristää kansalaisuuden saamista
Selvitystyö kansalaisuuskokeesta perustuu Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan.
Sisäministeriö kertoo tiedotteessaan, että kansalaisuuskokeen käyttöönoton lisäksi tarkoitus on muun muassa tiukentaa hakijan nuhteettomuusedellytystä ja toimeentuloedellytystä sekä tiukentaa kansalaisuuden menettämistä koskevaa sääntelyä.
Sisäministeriö kertoo jatkavansa kansalaisuuskokeen käyttöönoton valmistelua yhteistyössä muiden hallinnonalojen toimijoiden kanssa. Kansalaisuuskoetta koskeva lakiehdotus on määrä antaa eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana.
Lue lisää: Näin Suomen kansalaisuuden saaminen tiukentuu
24:52
Juttua päivitetty kello 15.02: Työryhmä esittää kaikkiaan kolmea tapaa, joilla kokeen hyväksytty suorittaminen voitaisiin sisällyttää kansalaistamisen edellytyksiin.