Sisäministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi selvityksen kansalaisuuskokeen käyttöönottamisesta. Työryhmä selvitti, millä tavoin koe voitaisiin ottaa käyttöön osana Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä.
Kansalaisuuskoe Suomessa voisi olla digitaalinen ja siinä voisi olla monivalintakysymysten lisäksi oikein-väärin-kysymyksiä.
Kokeen voisi suorittaa joko suomeksi tai ruotsiksi.
Aihealueina voisivat olla esimerkiksi perus- ja ihmisoikeudet, yhteiskuntatietous, historia ja maantiede, arjentaidot, tavat ja arvot, yleinen turvallisuus sekä digitaidot.
Kokeeseen voisi valmistautua oppimateriaalin avulla.
MTV:n Huomenta Suomessa tuoreesta selvityksestä olivat keskustelemassa Siirtolaisinstituutin vieraileva tutkija Nina Carlsson, sekä Sisäministeriön erityisasiantuntija Ulla Vainikka.
Vainikka toimii työryhmän puheenjohtajana, joka pohtii kansalaisuuslain muutoksia. Vainikan mukaan lakiin tultaisiin lisäämään uusi edellytys, jonka täyttäminen voitaisiin kansalaiskokeen hyväksytysti suorittamisella toteuttaa.
Vainikka toteaa, että varsinaista koetta, tai kysymyksiä ei ole vielä laadittu.
– Työryhmän näkemyksenä oli, että kysyttäisiin kysymyksiä, mitä aidosti halutaan mitata. Ei siis mitään nippelikysymyksiä. Totesimme, että kansalaisuutta hakevan olisi hyvä tietää, miten yhteiskunta toimii, mikä oikeusvaltio on ja mitä oikeuksia, sekä velvollisuuksia täällä asuvilla on.
– Olennaisena pidettiin myös sitä, että kansalaisuuden saaja kunnioittaa perus- ja ihmisoikeuksia, sekä sitoutuu noudattamaan Suomen lainsäädäntöä.
Lue myös: Näin Suomen kansalaisuuden saaminen tiukentuu
Nina Carlsson on tutkinut kansalaisuuskokeen käyttöönottoa Tanskassa. Hänen mukaansa koe on hyvin hankala ja kokeen kysymyksiä on kiristetty vuosien varrella.
Hän sanoo, että moni kokee tilanteen stressaavana, eikä siksi pääse koetta läpi.
Carlsson kertoo tutkimuksensa aikana puhuneensa kokeen laatijoiden kanssa.
– He ovat sitä mieltä, että sitä varten täytyy opiskella. Jos tanskalainen opiskelee, niin ehkä läpäisee sen helpommin, mutta kokeessa on niin paljon nippelitietoa, että kyllä se monelle tanskalaiselle on vaikea.
Carlsson toteaa, että monessa Euroopan maassa vastaavanlainen koe on jo käytössä ja muun muassa Ruotsi etenee asiassa Suomen kanssa samaan tahtiin.
Selvitystyö kansalaisuuskokeesta perustuu Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan, jonka mukaan Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennetaan.
Sisäministeriö kertoo tiedotteessaan, että kansalaisuuskokeen käyttöönoton lisäksi tarkoitus on muun muassa tiukentaa hakijan nuhteettomuusedellytystä ja toimeentuloedellytystä sekä tiukentaa kansalaisuuden menettämistä koskevaa sääntelyä.
Sisäministeriö kertoo jatkavansa kansalaisuuskokeen käyttöönoton valmistelua yhteistyössä muiden hallinnonalojen toimijoiden kanssa.
Kansalaisuuskoetta koskeva lakiehdotus on määrä antaa eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana.
Millaisia tuloksia Tanskan kansalaisuuskokeesta on saatu? Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta.