Uhanalaisen kalalajin elpymiseksi tehty tieteellinen tutkimus sai yllättävän käänteen, kun tutkijat risteyttivät vahingossa kaksi kalaa keskenään. Hybridikalan luominen ei pitänyt olla mahdollista.
Pohjois-Amerikan vesissä viihtyvä lapasampi ja Mustassameressä elävä venäjänsampi eivät juuri muistuta toisiaan ulkonäöltään tai levinneisyydeltään.
Lajit on kuitenkin kalastettu lähes sukupuuttoon niiden kuteman kaviaarin vuoksi.
Siksi tutkijat halusivat lisätä lajien lisääntymistä keinotekoisesti unkarilaisessa kalatutkimuslaitoksessa.
Koska sampilajit kuuluvat eri heimoihin, ei tutkijoiden tarkoituksena ollut risteyttää lajeja, vaan käynnistää venäjänsampinaaraan munasolujen jakaantuminen suvuttomasti. Suvuttomassa lisääntymisessä vieraan lajin siittiöiden avulla munasolujen jakautuminen käynnistyy ilman hedelmöittymistä.
"En ollut uskoa silmiäni"
Sampipoikasten kuoriuduttua tutkijat joutuivat hieraisemaan silmiään.
Munista kuoriutui satoja "hybridejä" – sammenpoikasia, jotka muistuttivat erehdyttävästi sekä pitkäkuonoista, suomutonta lapasampea että lättäkuonoista, sahaeväistä venäjänsampea.
– En ollut uskoa silmiäni, tutkija Solomon David yhdyvaltalaisesta Nicholls State -yliopistosta kommentoi New York Times -lehdelle.
Tutkijoiden mukaan hybridipoikaset olivat perineet molempien vanhempiensa piirteitä – osa emonsa suun ja ruokahalun, osa isänsä evät ja kuonon.
Lapasampi on suomuton ja pitkäkuonoinen. Yllä oleva hybridiyksilö on perinyt myös toisen vanhempansa, venäjänsammen piirteitä.
Kaksi kolmasosaa poikaista selvisi hengissä, mikä yllätti tutkijoita vieläkin enemmän.
Eri heimoihin kuuluvien kalalajien risteämisen pitänyt olla mahdollista.
Risteytyminen onnistuu yleisimmin lähisukuisten lajien kesken, silloin, kun lajeilla on sama tai lähes sama kromosomimäärä.
Venäjänsampi ja lapasampi kuuluvat kuitenkin eri kalaheimoihin.
Sampien geeniperimä askarruttaa
Hybiridisampia ei päästetty luonnonvesiin, vaan ne uiskentelevat unkarilaisen kalatutkimuskeskuksen altaissa – todennäköisesti vielä pitkään, mikäli ovat perineet vanhempiensa pitkäikäisyyden. Venäjänsampiyksilöt voivat elää jopa satavuotiaiksi.
Tutkijoiden mukaan tulokset ovat osoitus siitä, että ulkonäöltään ja levinneisyydeltään eriävät lajit voivat olla geeniperimältään luultua samankaltaisempia.