Tällaista on ihmiskauppa Suomessa: "Uhri saattaa jopa ajatella olevansa itse syyllinen"

Mutta mikä on Suomessa tyypillisin ihmiskaupan muoto?

– Suomessa tyypillisimmin tunnistetaan työvoiman hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa. Mutta se ei välttämättä ole tyypillisin muoto, vaan tulee vain eniten ilmi, toteaa Migrin ylitarkastaja Terhi Tafari.

Tafari ottaa esimerkiksi työvoimaan liittyvästä ihmiskaupasta thaimaalaisten marjanpoimijoiden tapauksen vuodelta 2016. Siinä marjayrittäjä oli teettänyt työntekijöillä pitkiä työpäiviä palkatta. Lisäksi työntekijät elivät epäinhimillisissä olosuhteissa.

Lue myös: Pakkoprostituutiota, seksiorjuutta ja 15-tuntisia työpäiviä – ihmiskaupparikosten määrä selvässä kasvussa: "Vakavinta hyväksikäyttöä mitä ihminen voi kohdata"

Mitä ihmiskauppa on?

Ihmiskaupan käsite on laaja, siksi myös vaikeasti tunnistettavissa. Monesti ihmiskaupan uhri voi olla valmiiksi alisteisessa asemassa, jolloin hänestä on helpompi hyötyä. Esimerkiksi kielitaidottomat, päihderiippuvaiset, vammaiset ja lapset ovat haavoittuvaisempia ihmiskaupalle. Paperittomuus on työperäisessä ihmiskaupassa yksi altistava tekijä, koska ihminen on valmiiksi yhteiskunnan palveluiden ulkopuolella.

– Ihmiskaupassa ihminen laitetaan tilaan, jossa hän ei voi tehdä päätöksiä omasta elämästään.

Tafarin mukaan ihmisellä ei usein ole vaihtoehtoja tehdä muuta kuin noudattaa käskyjä. Siksi ihmiskauppaa ei välttämättä tunnista ulkoapäin.

– Esimerkiksi pakkoavioliitossa oleva nainen voi kokea, että tämä on vain hänen osansa maailmassa, eikä tunnista olevansa rikoksen kohde.

Myös Suomessa tapahtuu avioliittoon pakottamista

Ihmiskaupan muotoja ovat työvoiman hyväksikäytön lisäksi esimerkiksi seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa seksiteollisuuden alalla ja prostituutiossa. Myös avioliittoon pakottaminen ja elinkauppa ovat ihmiskaupan muotoja. Myös Suomessa kerjäämisessä ja rikollisessa toiminnassa tapahtuu ihmiskauppaa.

– Meillä on ollut tunnettuja tapauksia esimerkiksi ravintola- ja siivousalalta. Niissä hyväksikäyttäjä on ollut yleensä ulkomaalaistaustainen ihminen, jonka hyväksikäytettävät uhrit kuuluvat samaan kansalaisuus- tai kieliryhmään kuin hyväksikäyttäjä itse.

Usein uhri on houkuteltu Suomeen töihin jonkun tutun kautta, ja työolot selviävät uhrille vasta Suomessa. Työperäisen ihmiskaupan uhri saa työmääräänsä nähden liian pientä palkkaa tai jää kokonaan palkatta. Työsopimus näyttää paperilla hyvältä, ja viranomaistyön hoitaa usein työnantaja, joka osaa kieltä.

Uhri ei aina tiedä oikeuksiaan. Jos uhri pyrkii vaikuttamaan tilanteeseensa, häntä usein uhkaillaan tai kiristetään. Kiristyskeinona voi toimia tekaistu velka, psyykkinen tai fyysinen väkivalta tai lähimmäisen vahingoittaminen. Pahimmillaan työperäinen ihmiskauppa on orjuutta.

Jos työ on rikollisessa toiminnassa, pelkona on usein myös rangaistuksen uhka.

– Esimerkiksi suomalainen ihmiskaupan uhri voi olla päihderiippuvainen, joka on pakotettu rikolliseen toimintaan. Hän voi ajatella, että hänellä on ollut toimijuutta rikoksissa. Häpeän vuoksi hän ei halua hakeutua avun piiriin.

Häpeä on monella ihmiskaupan uhrilla voimakas.

– Ihminen ei usein tunnista, että hänelle tehdään pahaa. Hän saattaa jopa ajatella olevansa itse syyllinen.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n arvion mukaan maailmassa oli vuonna 2016 noin 21 miljoonaa pakkotyön uhria.

Lue myös: Yliopiston lehtori piti varhaisteiniä vuosia seksiorjanaan – "Uhri oli epäillyn kovassa kontrollissa"

Hyväksikäyttäjänä oma kumppani

Joissakin ihmiskaupan muodoissa voi olla piirteitä, jotka päällisin puolin näyttävät kaikelta muulta.

– Paljon tulee myös esille tapauksia, joissa hyväksikäyttäjä on uhrin oma romanttinen kumppani. Parisuhde on aloitettu hyväksikäyttötarkoituksessa.

Tafarin mukaan näissä tapauksissa toistuu usein lähisuhdeväkivallan dynamiikka. 

– Näitä tapauksia on tullut ilmi meidän auttamisjärjestelmälle, ja yleensä näissä sekä tekijä että uhri ovat suomalaisia. Kumppani painostetaan tai pakotetaan parituksen kohteeksi tai rikolliseen toimintaan.

Lue myös: Marjayrittäjän ihmiskauppasyytteitä puidaan Vaasan hovioikeudessa – katso, missä oloissa marjanpoimijat elivät

Yhä useampi hakee apua

Yhä useampi ihmiskaupan uhri hakee kuitenkin onneksi apua. Mistä tämä johtuu?

– Yhä enemmän tietoa menee tahoille, jotka saattavat kohdata ihmiskaupan uhreja.

Tafarin mukaan ihmiskauppaa tunnistetaan myös paremmin, koska tieto on lisääntynyt. Koulutus ja julkinen keskustelu mediassa ovat lisänneet ihmisten valveutuneisuutta.

Ihmiskaupan uhri ei yleensä ymmärrä olevansa rikoksen kohde, mutta voiko hyväksikäyttäjä teettää ihmiskauppaa tietämättä?

– Rikosoikeudellisesti merkittävää ihmiskaupassa on tahallisuus. Jos kyseessä on huolimattomuutta, kyse ei todennäköisesti ole ihmiskaupasta.

Tafarin mukaan tuotantoketjut voivat kuitenkin olla niin pitkiä, että ihmiskauppa voi jäädä piiloon.

– Suomessakin on tiedossa tapauksia, joissa suomalaisella työnantajalla on ulkomaalainen työnjohtaja, johon hän luottaa esimerkiksi rekrytoinnissa, tulkkauksessa ja palkanmaksussa. Sitten työnjohtaja vetääkin välistä ja alistaa työntekijöitä.

Lue myös: Miksi ihmiskauppa pysyy salassa Suomessa? Ongelmana on pelko: "Uhrit pitää kaivaa esille"