Erilaisissa ketjuyrityksissä, joita ovat esimerkiksi Punnitse & Säästä, R-kioski tai Kotipizza, työskentelee jo 50 000 suomalaista. Kuinka käy, jos yksittäinen yrittäjä tekee ketjussa vain tappiota? Voiko ketjusta lähteä kävelemään, jos sen kanssa on kirjoittanut määräaikaisen sopimuksen?
Maaliskuussa toimitukseen saapuu juttuvinkki. Siinä väitetään, että luonnontuotteita myyvän Punnitse ja Säästä -ketjun kauppiaita ei päästetä pois viiden vuoden määräaikaisesta sopimuksesta. Ei silloinkaan, jos yrittäjä velkaantuu ja tekee vain tappiota. Luonnontuotteita myyvässä Punnitse & Säästä -ketjussa on yli 70 kauppaa. Valtaosaa pyörittävät itsenäiset kauppiaat. Meneekö heillä todella niin huonosti kuin vinkki väittää?
Ensimmäiset kiinni saadut kauppiaat kuulostavat ahdistuneilta. Heidän mukaansa velkaa kertyy ja työtä on vain pakko jatkaa, vaikka kauppa ei kannata. Onhan ketjun kanssa solmittu viiden vuoden määräaikainen sopimus.
”Älkää kommentoiko toimittajalle”
Franchising- eli ketjuyrittäjyys perustuu sopimukseen, jonka emoketju ja yksittäisen kauppiaan yritys keskenään solmivat. On tyypillistä, että sopimus sitoo osapuolia määräajan.
Pelokkaat kauppiaat varmistelevat, ettei heidän nimensä nyt tule kenenkään, varsinkaan ketjun johdon, tietoon.
Seuraavat kaksi Punnitse & Säästä -kauppiasta kuitenkin kuulostavat varsin iloisilta ja tyytyväisiltä toimintaan.
Ensimmäisten ja jälkimmäisten puheluiden välissä Punnitse & Säästä -ketjun markkinointipäällikkö Henna Paakinaho on lähettänyt kauppiaille sähköpostia.
– MTV soittelee tällä hetkellä kauppiaitamme läpi. Ainakin kahta on pyritty haastattelemaan ja saamaan kommentteja ketjun kirjanpitoon, tilityksiin ja talouteen liittyen. Suosittelemme, että ette kommentoi toimittajille, sillä siitä voi olla haittaa kaikkien liiketoiminnalle, ja nämä asiat ovat lisäksi salassapidon alaisia liikeasioita, Paakinaho kirjoittaa.
Soitan hänelle kysyäkseni, miksi hän lähetti tällaisen sähköpostin.
– Mistähän sähköpostista on kyse, Paakinaho kysyy.
Sellaisesta, jossa pyydätte kauppiailtanne, että toimittajalle ei puhuttaisi. Miksi?
– Mä en nyt kommentoi tätä mitenkään, Paakinaho sanoo ja lopettaa puhelun.
Markkinointipäällikön lähettämän sähköpostin jälkeen nekin kauppiaat, jotka suostuvat puhumaan, vastaavat lyhyesti ja tuntuvat pelkäävät kovasti jotakin.
Pelko voi selittyä franchising-sopimuksella, jonka kauppiaat ovat allekirjoittaneet Punnitse & Säästä -ketjun kanssa. MTV Uutisten saamien tietojen mukaan siihen on kirjattu 10 vuoden salassapitovelvollisuus kaikesta sopimukseen liittyvästä. Rikkomusta seuraa 75 000 euron sopimussakko.
Nopea kasvu, sekava kirjanpito
Franchising-ketjuun liittyvä kauppias maksaa ketjulle siitä, että saa käyttöönsä sen tunnetun brändin ja valmiin konseptin. Franchising-ketjuja ovat Punnitse & Säästä-ketjun lisäksi esimerkiksi Kotipizza ja R-Kioski.
Franchising-ala on viime vuosina kasvanut ja kasvaa yhä. Nyt franchising-ketjuissa työskentelee Suomen franchising-yhdistyksen mukaan noin 50 000 suomalaista.
Kovaa on kasvanut myös Punnitse ja Säästä -ketju. Siinä on nyt noin 70 kauppaa, joissa on 66 eri kauppiasta. Kaupoista lähes joka toinen on perustettu vuosina 2013-2014.
Jotta tietäisi, miten ketjun yksittäisillä kauppiailla menee, pitäisi katsoa numeroita yritysten tilinpäätöksissä. Ne tekee sopimuksen mukaan ketju. Kauppiaat tilittävät tulonsa ketjun asiakasvaratilille.
Kaupparekisteristä puuttuvat muun muassa kaikkien kahden vuoden sisällä aloittaneiden yritysten tilinpäätökset.
Tilinpäätösten kanssa ketjulla onkin ollut viime aikoina poikkeuksellisen paljon töitä. Se liittyy ketjun johdon mukaan siihen, mitä tapahtui Espoossa viime vuoden elokuussa.
Toimitusjohtaja menehtyi lento-onnettomuudessa
Elokuun toisena päivänä Espoon Haukilahdessa syöksyi mereen ultrakevyt lentokone. Sitä lensi 38-vuotias mies, ammatiltaan Punnitse & Säästä -ketjun toimitusjohtaja. Hän menehtyi onnettomuudessa.
Ennen kuolemaansa toimitusjohtaja oli ryhtynyt kehittämään ketjulle omaa kirjanpito-ohjelmaa, jonka kehitystyö jäi pahasti kesken.
Se, että kauppiaat saivat omasta taloudestaan ristiriitaista tai virheellistä tietoa, turhautti kauppiaita. Jopa siinä määrin, että muutama heistä teki marraskuussa tutkintapyynnön Oulun poliisille. Siinä he kirjoittavat muun muassa näin:
– Osa kauppiaista velkaantui, toiset lähes 100 000 euroon, vaikka kaiken vakuuteltiin olevan hyvin.
– Perinteisiä kirjanpitoraportteja, joissa tulot ja menot näkyvät eriteltyinä, ei ole toimitettu yrittäjille kertaakaan. Ei tuloslaskelmaa, tasetta, kuukausiraportteja tai mitään muutakaan.
Oulun poliisi ei epäillyt asiassa rikosta.
Punnitse & Säästä-ketjun emoyhtiön DeliServicen omistaa DKW Partners-niminen yhtiö. DKW Partners-yhtiön taas omistaa pääosin kaksi eri yhtiötä, Dunderfors ja MWW. Dunderforsin omistaa 30-prosenttisesti tamperelainen asianajaja Heikki Dunder ja MWW Oy:stä yli puolet omistaa terveydenhoitoalalta tutun, juuri listautumisaikeistaan ilmoittaneen Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén.
Dunder myöntää, että kauppojen kirjanpidossa on ollut virheitä. Toimitusjohtajan kuoleman jälkeen koko kirjanpito tehtiin alusta saakka uudestaan alkaen vuoden 2014 alusta.
– Se on ollut käsittämättömän valtava urakka, hän sanoo.
– Tällaisesta toimitusjohtajan tekemästä kirjanpito-ohjelmasta on vaikea siirtää tietoja automaattisesti toiseen ohjelmaan. Se joudutaan tekemään käsin. Normaalisti tämän kokoisten myymälöiden kirjanpidossa pitäisi olla enintään kaksituhatta riviä vuodessa. Tässä kirjanpidossa niitä oli kymmeniä tuhansia rivejä, hän sanoo.
Kirjanpitoa on siirretty uuteen järjestelmään vuoden alusta, ja nyt sen pitäisi olla kunnossa.
Tappiota tai ei, maksut juoksevat
Dunder väittää, ettei hänkään tiedä, kuinka moni kaupoista nyt tuottaa voittoa. Vuoden 2014 tilinpäätökset eivät ole vielä valmistuneet.
Kaupparekisteriin on toimitettu vuodelta 2013 viidentoista yrityksen tilinpäätökset. Näistä viidestätoista yrityksestä yhdeksän näyttää tuottaneen yhteensä noin 200 000 euroa tappiota ja kuusi taas voittoa yhteensä noin 150 000 euroa.
Vuonna 2013 Punnitse & Säästä -ketju teki lähes 13 miljoonan euron liikevaihdon ja voittoa noin 200 000 euroa. Kauppalehden analyytikon, Ari Rajalan, mukaan ketjun katteet näyttävät erinomaisilta.
– Elintarvikkeiden tukkukaupassa käyttökatemarginaali on keskimäärin 3 ja liiketulosmarginaali 2 prosenttia. Punnitse & Säästä-ketjussa vastaavat luvut ovat 23 ja 20,8, Rajala kirjoittaa.
Päästäkseen Punnitse & Säästä-ketjuun kauppias maksaa ketjulle aloitusmaksun, joka on 35 000 euroa. Tämä on suomalaiselle ketjulle poikkeuksellisen korkea aloitusmaksu, sanoo franchising-alaa tutkinut kauppatieteiden tohtori Mika Tuunanen.
Kauppiaan ketjulle maksama franchising-maksu sen sijaan on keskiverto, 7 prosenttia. Punnitse & Säästä -ketjussa se tosin maksetaan poikkeuksellisesti bruttomyynnistä eli verollisesta myynnistä. Ketjumaksu maksetaan siis myös arvonlisäverosta.
– Se tarkoittaa, että ketjumaksu on tosiasiassa korkeampi kuin mitä paperissa lukee, Tuunanen sanoo.
Aloitusmaksun ja ketjumaksun lisäksi Punnitse & Säästä -ketjun kauppias maksaa ketjulle yleispalvelumaksua muun muassa markkinoinnista ja kirjanpidosta. Ketjulla on oma tukku, josta kauppiaat ovat sitoutuneet tilaamaan tuotteensa. Ketjun luvalla kauppias saa hankkia myytävistään tuotteista viisi prosenttia myös muualta kuin ketjun tukusta. Ketju maksaa kauppiaan vuokratakuun, mutta kauppias maksaa ketjulle vuokraa myymälätilasta ja myymäläkalusteista. Lisäksi kauppias maksaa liikevaihdostaan alkuvaraston, jonka arvo on Dunderin mukaan 40-60 000 euroa.
Varsinkin alussa kauppiaan maksamat summat ketjulle voivat olla suurempia kuin hänen liikevaihtonsa. Ketjumaksut on hoidettava, vaikka toiminta olisi tappiollistakin.
Joillekin kulut ovat käyneet liian koviksi.
Ensimmäinen konkurssi
Maaliskuun lopussa hakeutui konkurssiin ensimmäinen Punnitse & Säästä -ketjun kauppias. Hänkin oli maksanut ketjulle osan kuluista, vaikka liike tuotti tappiota koko yrityksen toiminta-ajan, reilun vuoden.
–On ihan normaalia, että ensimmäisenä vuonna yhtiö tuottaa tappiota, toinen vuosi menee plusmiinusnolla ja kolmantena vuonna aletaan olla plussalla, sanoo asianajaja Dunder.
Kauppiaat ovat solmineet kaupan kanssa sopimuksen viideksi vuodeksi. Pitäisikö tätä tappiota sitten vain sietää?
–Ymmärrän kärsimättömyyden hyvin, jos rahat alkavat loppua. Mutta täytyisi ymmärtää, kun lähtee yrittäjäksi, että niin voi käydä, ettei ensimmäinen vuosi tuo voittoa. Se on ihan normaali kehityskaari. Meillä on upeita kauppiaita, mutta kaikki ihmiset eivät sovi yrittäjiksi.
Ketju valitsee kauppiaalle kauppapaikan ja toimittaa tuotteet. Jos kaupalla alkaa mennä huonosti, kauppias ei voi vain lopettaa. Punnitse & Säästä-ketjun ja kauppiaan välisen sopimuksen voi irtisanoa vain ketju. Kauppias itse ei voi siitä irtautua.
–Aina voidaan neuvotella kaupan lopettamisesta. Mutta tässä tulee eteen se kysymys, että sopimuksen tehdessämme olemme investoineet kauppiaaseen 100 000–200 000 euroa. Se edellyttää silloin sitä, että myös kauppias hoitaa oman osuutensa asiasta, Dunder sanoo.
Ketjun alkuinvestointi koostuu vuokratakuista, remontista, liiketilan vuokrasta, alkuvaraston ja myymäläkalusteiden toimittamisesta. Kaikkia näitä kauppias maksaa kuitenkin toimintavuosinaan ketjulle takaisin.
Ketjun liiketoimintariski näyttääkin olevan lähinnä siinä, että kauppias sulkee kauppansa ennen kuin ehtii maksaa ketjulle takaisin ketjun häneen sijoittamia rahoja.
–Riski on myös siinä, ettei kauppias maksa maksujaan ketjulle, Dunder sanoo.
Joitakin kauppoja ketju on kuitenkin lopettanut – Dunderin mukaan yhteisymmärryksessä kauppiaan kanssa. Esimerkiksi Halikon Punnitse & Säästä -kauppa lopetettiin tammikuussa.
Kaupan lopettamista ennen ketju voi kuitenkin tehdä kaikenlaista helpottaakseen kauppiaan vaikeaa taloudellista tilannetta.
– Ketjun kaikkien osapuolten pitäisi menestyä. Kenenkään ei pitäisi joutua kantamaan riskiä yksin. Ketju voisi antaa yrittäjälle helpotuksia esimerkiksi luopumalla joistakin maksuista, Mika Tuunanen sanoo.
– Jos liike ei kannata, pitäisi yhdessä miettiä, mistä se johtuu? Onko kysyntää liian vähän? Onko liikepaikka väärä?
Kauppa voidaan paitsi lopettaa, myös siirtää tai siinä voidaan vaihtaa kauppiasta.
– Meillä on joitakin tapauksia, joissa toinen kauppias on päässyt samassa liikepaikassa muutamassa kuukaudessa 30 prosenttia parempaan liikevaihtoon, asianajaja Dunder sanoo.
Hän sanoo, että asiat pyritään sopimaan kauppiaan kanssa.
– Ketju on antanut saatavilleen maksuaikaa ja on valmis neuvottelemaan kauppiaiden kanssa. He eivät joudu kantamaan riskiä yksin.
Myös konkurssiin hakeutuneelle yrittäjälle tehtiin hänen mukaansa tarjous, jota tämä ei kuitenkaan hyväksynyt.
Punnitse & Säästä -ketjuun liittyviä asioita on selvitelty monilla paikkakunnilla. Ketjun kauppiaille tuotiin uusi ketjusopimus keväällä 2012.
Uudet sopimukset eivät kaikille ketjun vanhoille kauppiaille oikein kelvanneet.
Sisäistä kuohuntaa
Hyvinkäällä luomutuotteita myy nyt Villiverso-niminen kauppa, jonka kauppiaat Sanna ja Marko Timlin aloittivat Punnitse & Säästä-kauppiaina vuonna 2010. Silloin voimassa oli vanha Punnitse & Säästä-ketjun yhteistyösopimus: lyhyt ja yksinkertainen.
– Sopimus oli yhden A4-paperin mittainen. Siinä määriteltiin vain aloitusmaksu. Ei ollut franchising-maksuja, ja me saimme tilata myytävät tuotteet sieltä mistä halvimmalla saimme, Sanna Timlin kertoo.
Uusi sopimus ei Timlineitä houkutellut. He olivat tottuneet elämään itsenäisinä yrittäjinä ja halusivat keskittyä nimenomaan luomutuotteiden myyntiin. Timlinit hankkivat avukseen lakimiehen ja pääsivät lopulta sopimuksesta eroon vain ilmoittamalla siitä.
Sen jälkeen Hyvinkäälle avautui uusi, suuri Punnitse & Säästä -ketjun liike.
Myös Hämeenlinnan Punnitse & Säästä -ketjussa toiminut liike päätti lopettaa siinä vaiheessa, kun ketjuun tuli uusi sopimus ja uusi toimintamalli.
Kauppias Hanna-Leena Rajamäki oli aluksi innostunut siitä, että ketjuun tuli uusi omistaja. Hän liittyi mukaan uuteen kassajärjestelmään ja tilasi tuotteita ketjun tukusta. Uuden franchising-sopimuksen suhteen hän kuitenkin oli epäileväinen.
– Yhteenkään sitä koskevaan kysymykseeni ei vastattu. Minulle sanottiin, että nähdäkseni sopimuksen minun pitäisi allekirjoittaa salassapitosopimus, jossa oli 75 000 euron sopimussakko. En sitä allekirjoittanut, enkä koskaan nähnyt uutta sopimusta.
Hänkin lähti ketjusta lopulta vain ilmoittamalla asiasta ketjulle. Myös Hämeenlinnaan perustettiin sen jälkeen uusi Punnitse & Säästä -ketjun liike.
Yksi riita jatkuu vielä vuosienkin jälkeen. Viime heinäkuun puolivälissä Ylen A-Studio teki jutun Punnitse & Säästä -ketjusta. Siinä haastateltiin ylivieskalaista Jari Korkiakoskea, joka kertoi irtautuneensa kauppaketjusta juuri uuden, kohtuuttomaksi katsomansa sopimuksen vuoksi. Dunder taas sanoo, että ketju irtisanoi sopimuksen Korkiakosken kanssa.
Korkiakoski jatkaa yrittäjänä Ylivieskassa. Ketju vaatii häneltä rahaa ja hän vaatii ketjulta rahaa. Kiista Punnitse & Säästä -ketjun kanssa on kesken.
Kuopiossa on meneillään sovittelumenettely tulehtuneessa tilanteessa, joka koskee entistä ja nykyistä Punnitse & Säästä -kauppiasta.
Ketjun johto irrottautuu kiistoista täysin.
– Nämä kahnauksethan tulevat menneisyydestä, Dunder sanoo.
Laiha sopu vai lihava riita?
Punnitse & Säästä-ketjun kauppias ei voi itse irtisanoa viiden vuoden määräaikaista sopimusta. Jos ketju ei halua neuvotella kaupan lopettamisesta, sitooko ketju hänet tekemään työtä viisi vuotta?
Kouvolan hovioikeudessa ratkaistiin kymmenen vuotta sitten tapaus, jossa ketjuun kuuluva kauppias lopetti tappiollisen toiminnan 14 kuukauden jälkeen, vaikka hän oli sopimuksessa sitoutunut toimimaan kymmenen vuotta.
Kouvolan hovioikeus katsoi, että yrittäjän ketjun kanssa solmima sopimus oli kohtuuton. Tappiollinen yrittäjä sai irtisanoa sopimuksen.
Konkurssi franchising-yrityksessä on harvinainen.
– Konkurssiriski on noin puolet pienempi kuin riippumattomilla, itsenäisillä pienillä ja keskisuurilla yrityksillä. Se johtuu siitä, että konsepti on testattu ja markkinoilla on osoitettu, että se menestyy, Mika Tuunanen sanoo.
Konkurssin estäminen olisi kaikkien etu, sanoo myös Suomen franchising-yhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Vastamäki.
– Jos toiminta on tappiollista, ketjun ja yrittäjän pitäisi keskustella ja miettiä, mistä se johtuu ja puuttua tappiollisuuden syihin. Syynä voi olla kauppiaan toiminta, huono liikepaikka ja joskus vaikka sekin, että liikennejärjestelyt muuttuvat. Jos ratikkapysäkki vaihtaa paikkaa, sillä voi olla iso vaikutus myyntiin, Vastamäki sanoo.
Konkurssi on epäonnistuminen kummallekin sopimusosapuolelle.
– Konkurssista kärsii koko liikemerkki ja brändi. Ei ole kohtuullista, että toinen sopimuskumppani ajautuu konkurssiin. Asiat pitää saada parempaan reilaan paljon aikaisemmassa vaiheessa, Tuunanen sanoo.
Riitojen ratkaiseminen etukäteen säästää paitsi mainetta myös rahaa. Riitojen ratkaiseminen oikeudessa tai välimiesmenettelyssä on kaikille osapuolille kallista.
– Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Kaikki yritykset eivät voi aina onnistua ja joskus on kummankin osapuolen etu, ettei tappion anneta kasvaa sietämättömäksi.
– Vähiten huono lopputulos tappiollisessa tilanteessa on se, että jos toiminta ei kannata, mietitään onko sitä järkevä jatkaa. Silloin pitää pystyä toteamaan, että kaikki eivät aina onnistu, Suomen yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen sanoo.
Kun jutun ulostulo lähenee, Punnitse & Säästä -ketjun kauppiaat varmistelevat vielä kerran, ettei heidän nimensä vain tule missään esiin.
DeliService Punnitse & Säästä Oy:n hallituksen jäsen Heikki Dunder vakuuttaa, että ketjun tilanne on nyt korjaantumassa. Ketju ei enää laajene kymmenien kauppojen vuosivauhdilla ja tilinpito on laitettu kuntoon.
Myös osa kauppiaista on huomannut, että toimiva johto tekee nyt kaikkensa, jotta menneisyyden sotkut saataisiin ratkottua.
Jaetaanko myös riskit?
Ketjussa olennaiset ratkaisut tehdään ennen kuin kauppa avataan asiakkaille.
Ketjulla on suuri valta ja suuri vastuu. Ketju päättää kauppapaikat ja tekee vuokrasopimukset. On ketjun vastuulla selvittää, millaiset edellytykset kaupalla on kussakin paikassa menestyä. Ketju vastaa kauppiaiden valinnasta ja siinä sen tulee olla huolellinen. Ketjun on myös kerrottava tulevalle kauppiaalle rehellisesti kaikki ne kulut, mitkä hänen maksettavakseen ketjussa tulevat. Kun ketjussa yksi lenkki katkeaa, sillä on seurauksia kaikille muillekin kauppiaille.
Kauppiaan taas pitää varmistua siitä, että hän tietää, mitä allekirjoittaa. Jos allekirjoittaa määräaikaisen sopimuksen, sopimus lähtökohtaisesti sitoo kauppiasta määräajan. Lukekaa sopimuspaperit rauhassa ja pyytäkää tieto kirjallisena, neuvoo franchising-alaa tutkinut.
– Valitettavan usein ihmiset tekevät nopeita ja intuitiivisia päätöksiä ryhtyä yrittäjäksi, Tuunanen sanoo.
– Suosittelisin, että yrittäjäksi ryhtyvä tapaisi ketjussa toimivia yrittäjiä ja kävisi heidän kanssaan henkilökohtaisia keskusteluja siitä, millaista tämä liiketoiminta on.
Tärkein etukäteen selvitettävä kysymys on se, mitä tapahtuu, jos kaupalla alkaa mennä huonosti. Pääseekö sopimuksesta eroon? Voiko kaupan lopettaa tai myydä omalla päätöksellä silloin kun haluaa? Voiko kauppa muuttaa parempaan paikkaan? Onko kaikki päätösvalta ketjulla?
Jääkö kauppias tappioidensa kanssa ketjussa yksin?
Kun nimi on sopimuspaperissa, voi olla myöhäistä katua.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.