Kiinan vankileireillä rikotaan räikeästi ihmisoikeuksia.
Ranskaan muuttanutta uiguurivähemmistöön kuuluvaa Gulbahar Haitiwajia pyydettiin palaamaan takaisin Kiinaan Xinjiangin alueelle vuonna 2016, muka allekirjoittamaan eläkkeeseen liittyviä papereita. Perillä Haitiwajia syytettiin epäjärjestyksen lietsomisesta yhteiskunnassa. Hänet suljettiin naisvangeille tarkoitetulle leirille ja vuosia kestänyt piina alkoi.
– Keskitysleirillä kaikkien naisten hiukset ajeltiin. Meitä kiellettiin puhumasta uiguurin kieltä. Saimme kaksi kertaa vuodessa pistoksen, jonka jälkeen kuukautiset loppuivat. Valvontakameroita oli kaikkialla, myös vessoissa. Vietimme joka päivä noin 11 tuntia opiskellen Kiinan historiaa, lakia, kieltä ja propagandalauluja, Haitiwaji kertoo.
Muutaman vuoden diplomaattisten ponnistelujen jälkeen Haitiwaji pääsi takaisin perheensä luo Ranskaan. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan myös kirjan.
Yksi ateria päivässä
Uiguurivähemmistöön myös kuuluva Kalbinur Sidik pakotettiin opettamaan leirille vangituille uiguureille Kiinan kieltä. Nykyään hän asuu Alankomaissa.
– Kuten vangit, sain yhden aterian päivässä. Sain käydä vessassa kerran päivässä. Jokaisessa sellissä oli 30 tai 40 vankia. Kuuden kuukauden aikana en nähnyt kenenkään käyvän suihkussa. Heidän jalkansa ja kätensä oli sidottu ja he joutuivat istumaan lattialla oppituntien aikana, Sidik muistelee.
Leiriltä selvinneet ovat Suomessa jakaneet kokemuksiaan muun muassa eduskunnassa ja ulkoministeriössä. Heidän mielestään uiguurien systemaattisesta sorrosta ja Kiinan toiminnasta pitäisi viimein puhua oikealla nimellä.
– Toivon Suomen hallituksen seuraavan Yhdysvaltojen ja muutaman Euroopan maan esimerkkiä ja tunnustavan uiguurien kohtelun kansanmurhaksi, Sidik sanoo.
Uiguurit ovat osoittaneet Kiinassa mieltään epäoikeudenmukaista kohtelua vastaan.
Epäinhimillistä kohtelua
Uiguurit ovat pääasiassa Kiinan Xianjiangissa asuva vähemmistö, joka on kooltaan noin 11 miljoonaa ihmistä.
Eri arvioiden mukaan jopa yli miljoonaa uiguuria ja muita muslimivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä on suljettu erilaisille leireille, joiden sisällä tapahtuvasta kidutuksesta, seksuaalisesta väkivallasta ja muusta epäinhimillisestä kohtelusta on tihkunut tietoja eri lähteistä.
Lisäksi Xinjiangin asukkaisiin kohdistetaan orwellilaisen dystopian kaltaista teknologista valvontaa ja heitä painostetaan luopumaan uskonnostaan ja kulttuuri-identiteetistään.
Uiguurien kohtelusta on käytetty jopa termiä kansanmurha. Kiina on torjunut syytökset ja väittänyt taistelevansa Xinjiangissa terrorismia ja ääriajattelua vastaan.
Mielenosoituksia uiguurien puolesta on järjestetty myös ulkomailla.
Suomi tuomitsee
Suomi on huomioinut uiguurivähemmistön sorron muun muassa allekirjoittamalla 49 muun maan kanssa yhteisen julkilausuman, jossa Kiinaa kehotetaan "noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan".
YK:n ihmisoikeuskomitean keskustelussa luetussa lausunnossa tuomittiin uiguureihin ja muihin Kiinan Xinjiangin alueen muslimivähemmistöihin kohdistuvat rikkomukset.
Myös Suomen pääministeri Sanna Marin on ottanut Twitterissä kantaa uiguurien kohteluun. Marinin mukaan kansainvälinen yhteisö ei voi kääntää katsetta pois ihmisoikeuksilta talouden vuoksi. Hän painottaa myös, että ihmisoikeuksien on oltava keskiössä keskusteluissa.
– Kansainvälinen yhteisö ei voi sulkea silmiään Kiinan politiikalta, joka polkee ihmisoikeuksia ja sortaa vähemmistöjä. Kauppa tai talous eivät ole syitä kääntää katsetta pois näistä julmuuksista. Ihmisoikeuksien on oltava keskiössä kahdenvälisissä ja monenvälisissä keskusteluissa, Marin kirjoitti Twitterissä.