Painostavia tekstiviestejä, valvonnalla uhkailua ja perheen hyvinvoinnilla pelottelua. Kiina ei jätä rauhaan heitä, jotka päättävät paeta kotimaassaan tapahtuvaa sortoa.
– Kukaan ei ole nähnyt Kiinan valtion kasvoja siten kuin uiguurit.
Näin pohtii Turdi, Suomeen muutamia vuosia sitten muuttanut uiguuripakolainen. Hänen sanojansa haastattelutilanteessa tulkkaa uiguuriystävä Tursun, joka niin ikään on saanut turvapaikan Suomesta.
He ovat molemmat kokeneet henkilökohtaisesti, miten Kiina painostaa ulkomailla asuvia kansalaisiaan.
Vaikka he asuvat Suomessa, heidän kertomansa mukaan Kiinan turvallisuusviranomaisiin kytkeytyvät henkilöt lähettävät silloin tällöin painostavalta tuntuvia viestejä heille.
10.6.2021: Kiinan uiguurivähemmistö on joutunut systemaattisten ihmisoikeusrikosten kohteeksi
2:21
Kiinan uiguuriväestöä suljettuna leireille
Julkisuuteen on viime vuosina tihkunut yhä enemmän tietoa siitä, mitä uiguurien asuttamalla Kiinan Xinjiangin autonomisella alueella tapahtuu.
– Esimerkiksi työtä hakiessa meitä kohdeltiin kuin kakkosluokan kansalaisia. Kulkeaksemme kaupunkien välillä meidän täytyi kulkea tarkastuspisteiden lävitse. Uiguurien ehdot lainan saamiselle olivat erilaiset. Xinjiangin alueen ulkopuolella meitä ei otettu hotellien asiakkaiksi, Turdi kuvailee sortoa ajalta vajaan kymmenen vuoden takaa, kun hän itse vielä asui Kiinassa.
Uiguurit
Uiguurit ovat Keski-Aasiassa ja Kiinassa Xinjiangissa asuva kansa, joiden äidinkieli on turkinsukuinen uiguuri. Xinjiangissa Kiinassa asuu arviolta 12 miljoonaa uiguuria.
Etnisesti ja kulttuurisesti uiguurit ovat lähellä Keski-Aasian kansoja ja heidän perinteinen uskontonsa on islam.
Eri arvioiden mukaan jopa yli miljoonaa uiguuria ja muita muslimivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä on suljettu erilaisille leireille, joiden sisällä tapahtuvasta kidutuksesta, seksuaalisesta väkivallasta ja muusta epäinhimillisestä kohtelusta on tihkunut tietoja eri lähteistä.
Lisäksi Xinjiangin asukkaisiin kohdistetaan orwellilaisen dystopian kaltaista teknologista valvontaa ja heitä painostetaan luopumaan uskonnostaan ja kulttuuri-identiteetistään.
Uiguurien kohtelusta on käytetty jopa termiä kansanmurha.
Ihmisoikeusloukkauksia tutkinut brittipaneeli kuvailee sortoa kansanmurhaksi, sillä sen mukaan Kiinan hallinnon on ollut tarkoitus tuhota merkittävä osa maan luoteisosassa elävästä muslimivähemmistöstä. Paneelin raportin mukaan Kiina on tehnyt uiguuriväestölle pakkosterilointeja sekä pakottanut heitä tekemään abortteja ja käyttämään ehkäisyä.
Kiina on tehnyt tätä terrorismin vastaisen taistelun verukkeella. Leirille joutumiseksi voi riittää, että on toiminut valtion mielestä ääriajatteluun viittaavalla tavalla, kuten kommunikoinut jonkun ulkomailla asuvan henkilön kanssa tai yllättäen jättänyt alkoholin ja tupakan.
Uutisklipit 5.1.2022: Uiguurit haastoivat Turkissa Kiinan oikeuteen kansanmurhasta Xinjiangissa
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Ahdistavia viestejä ja epäilyä vakoilusta
Tursun ja Turdi asuvat Suomessa, josta he ovat saaneet turvapaikan. Kumpikin heistä tiesi jo etukäteen Suomen olevan turvallinen ja demokraattinen maa.
Siitä huolimatta Kiinan varjo on langennut Suomenkin ylle.
Kumpikaan heistä ei halua antaa haastattelua omalla nimellään ja kasvoillaan. He eivät halua vaarantaa Kiinassa asuvien perheenjäsentensä turvallisuutta. Heillä on siihen hyvät syyt.
– Muutettuani Kiinasta aloin saada viestejä maan turvallisuuspalvelulta tekstiviestitse ja WeChatin kautta. He halusivat tietää, mitä teen ulkomailla ja tunsinko siellä ketään separatistiryhmiin kuuluvia henkilöitä. Poliisi jopa rynni sisään perheeni kotiin Kiinassa ja käski heitä ilmoittamaan minulle, että mikäli en ala vakoilla muita uiguureja ulkomailla, perheeni joutuu vaikeuksiin, Turdi kuvailee.
– Lähes kaikki uiguurit saavat samankaltaisia viestejä Kiinan turvallisuuspalveluilta, Tursun jatkaa.
– Minulle on sanottu, että jopa täällä Suomessa minua tarkkaillaan. Joku uiguuriyhteisömme sisällä lähettää kuulemma meistä tietoja Kiinan valtiolle, Turdi kertoo.
Kysyttäessä, uskovatko he tämän olevan totta, molemmat pitävät tätä hyvin mahdollisena.
– Tuskin hän tekee tätä täysin vapaasta tahdostaan, mutta hänen olisi hyvä tietää, että kun totuus käy ilmi, hänen tilanteensa uiguuriyhteisön sisällä on huono, Tursun sanoo.
Heitä molempia on yritetty suostutella palaamaan takaisin Kiinaan.
– Joskus perheeni on lähettänyt minulle viestin, että minun pitäisi palata takaisin, mutta tiedän, että oikeasti viestin takana on Kiinan valtio. En usko, että perheeni haluaa minun palaavan, koska he haluavat minulle vain hyvää, Tursun pohtii.
Uiguuri osoittaa mieltään Pekingin olympialaisia vastaan Berliinissä.
Tursun järjestää silloin tällöin mielenosoituksia Suomessa uiguurien puolesta. Hän uskoo, että Kiinan valtion hyväksi toimivia henkilöitä käy paikalla vakoilemassa heitä. Muun muassa siksi he eivät näytä kasvojaan mielenosoituksessa.
– Kerran olin valmistautumassa mielenosoitukseen kotonani, kun huomasin, että kaksi han-kiinalaiselta näyttävää miestä istui autossa asuntoni ulkopuolella odottelemassa. Kerran mielenosoituksessa eräs mies tarkkaili meitä tunnin ajan, Tursun kuvailee outona pitämiään tapauksia.
MTV ei ole voinut riippumattomasti vahventaa yksittäisiä tapahtumia, joista Tursun ja Turdi nyt kertovat.
Heidän kokemuksensa ovat kuitenkin yhdenmukaisia eri kansalaisjärjestöjen lausuntoihin koskien uiguurien kohtelua.
– Kiinan turvallisuusviranomaiset ovat pyrkineet aktiivisesti rekrytoimaan vakoojia ja tietovuotajia, jotka voisivat tarkkailla uiguuriyhteisöjä ulkomailla. Epävarmuus siitä, keneen luottaa ja kuka raportoi tietoja Kiinan turvallisuuspalveluille kasvattaa yhteisöjen sisäistä epäluottamusta, sekä vahvistaa pelon ja eristyksen kokemusta, Amnestyn kirjoituksessa vuodelta 2018 mainitaan.
Lisäksi MTV on nähnyt joitain turvallisuuspalvelun lähettämiä viestejä, joissa pyydetään esimerkiksi vakoilemaan muita uiguureja. Suojelupoliisin mukaan Kiina kohdistaa etenkin uiguuriväestöön Suomessa pakolaisvakoilua.
”Suomen ei pitäisi olla sinisilmäinen”
Kansalaisjärjestö Safeguard Defendersin syksyinen raportti Kiinan epävirallisista poliisiasemista ympäri maailman loi jälleen yhden katsauksen siihen, millaisiin toimiin Kiinan valtio on valmis.
Epävirallisia poliisiasemia on perustettu ulkovaltoihin jopa 110 kappaletta, kaikkiaan 53 eri maahan. Maiden joukossa on lukuisia Euroopan maita, myös Ruotsi. Järjestön mukaan poliisiasemia hyödynnetään myös kansalaisten tahdonvastaiseen palauttamiseen.
Suojelupoliisin mukaan Suomessa vastaavaa poliisiasemaa ei ole toistaiseksi löytynyt.
Myöskään Tursun ja Turdi eivät ole kuulleet Kiinan valtion salaisesta poliisiasemasta Suomessa. He eivät silti pitäisi tätä yllättävänä, jos vastaavaa tulisi ilmi.
– Oli hyvin myöhäistä löytää nuo poliisiasemat. En ole kuullut vastaavasta Suomessa, mutta uskon sen olevan mahdollista, Tursun sanoo.
– Mielestäni jokaisessa maassa, jossa on Kiinan suurlähetystö, on myös Kiinan poliisiasema, Turdi toteaa.
Kaikesta huolimatta kumpikin heistä kokee olevansa turvassa Suomessa.
– Juuri nyt Suomessa on turvallista eikä täällä ole mitään ongelmia. Toivon, että sama turvallisuus jatkuu, Turdi toteaa.
Tursun pohtii, ettei Suomen nykyinen hyvä yhteiskuntajärjestys ja turvallisuustilanne saa altistaa yhteiskuntaa sinisilmäisyydelle.
– Jos jossain Kiinan olisi helppoa operoida, mielestäni se on Suomi. Toivon, ettei Suomi ole naiivi tässä suhteessa, Tursun varoittaa.