Ulkoministeri Pekka Haavistoa (vihr.) koskeva rikostutkinta on muistuttanut siitä, kuinka omalaatuinen ministerien virkatehtäviä koskeva oikeusmenettely on. Ministerivastuusta on säädetty perustuslaissa asti.
Muista oikeusprosesseista poikkeava menettely on säädetty koskemaan ministereiden virkatehtäviä, koska hallituksen eli virallisemmin valtioneuvoston toimintakyky on haluttu turvata perustuslain voimalla.
Huolena on ollut, että ministereitä kohtaan voitaisiin nostaa liian herkästi syytteitä, jotka jääväisivät heitä päätöksenteosta ja näin hallitus olisi vaarassa rampautua.
– On haluttu suojata valtioneuvoston toimintaa turhilta ja liian helposti nostetuilta syytteiltä. Asianomaisilla ei ole itsenäistä syyteoikeutta valtioneuvoston jäsenten virkatehtävissä tapahtuneista lainvastaisista menettelyistä, kertoo Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen.
Ministerien virkatehtävissä tapahtuneista rikkeitä käsitellään eduskunnassa siten, että ensin perustuslakivaliokunta perehtyy asiaan ja kuulee useita asiantuntijoita sekä tutkinnan kohteena olevaa ministeriä.
Perustuslain mukaan ministerin virkatehtävien lainmukaisuutta on tutkittava, jos vähintään kymmenen kansanedustajaa tekee asiasta muistutuksen.
Oppositiopuolueiden kansanedustajat tekivät Haaviston virka-asioista muistutuksen noin vuosi sitten.
Muistutusta seuranneen tutkinnan ydinkysymyksenä on ollut se, onko Haavisto syyllistynyt rikokseen, kun ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuominen haluttiin siirtää toiseen tehtävään reilu vuosi sitten.
Tuolloin pohdittiin, miten Suomen kansalaisia tuodaan pois Syyriassa sijaitsevalta Al-Holin pakolaisleiriltä.
Perustuslakivaliokunta pyysi keskusrikospoliisia tekemään esitutkinnan Haaviston toimista ja esitutkinta valmistui kesällä.
Valiokunta on tämän jälkeen jatkanut kuulemisia ja saa todennäköisesti lähipäivinä valmiiksi mietintönsä siitä, onko Haavisto syyllistynyt rikoksiin.
Perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta ministerivastuuasia etenee eduskunnan suureen saliin, jossa tehdään päätös mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
Lue myös: MTV Uutiset sai haltuunsa sähköpostin: Vihreät yrittää taivutella hallituskumppaneita pehmeämmälle linjalle Haavisto-päätöksessä, lue koko viesti – "Ennenkuulumatonta"
Voi edetä valtakunnanoikeuteen
Pienistä rikkeistä ministeri voi selvitä moitteilla, mutta rankimmassa tapauksessa voidaan edetä valtakunnanoikeuteen.
Valtakunnanoikeuteen kuuluvat korkeimman oikeuden presidentti puheenjohtajana, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kolme virkaiältään vanhinta hovioikeuden presidenttiä sekä viisi eduskunnan valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on neljä vuotta.
Oikeusmenettelyn alkuvaihe on kuitenkin täysin eduskunnan käsissä.
– Eduskunta on monopoliasemassa näissä ministerivastuu-asioissa. Niitä ei kukaan muu voi nostaa eteenpäin kuin eduskunnan täysistunto. Tässä on kyse hyvin perustavanlaatuisesta kysymyksestä. Lähtökohtana valtioneuvoston ja eduskunnan välisessä suhteessa on se, että ministerit ovat eduskunnalle vastuunalaisina, Viljanen selvittää.
Viljanen korostaa, että ministerivastuukysymyksissä on kyse eduskunnan valvontavallasta.
– Ministerivastuun yksi ulottuvuus on poliittinen ulottuvuus, joka ilmenee epäluottamuslauseena. On myös katsottu hyväksi, että on olemassa myös oikeudellinen vastuu, joka viime kädessä voi johtaa ministerisyytteen nostamiseen valtakunnanoikeudessa, hän sanoo.
Länsimaisissa demokratioissa käytetään yleisesti vallan kolmijako-oppia eli lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettu toisistaan.
Ministerivastuuasioissa eduskunta ottaa myös oikeudellista kantaa, mikä voi johtaa politiikan tekemiseen oikeuskysymyksillä.
Politikointia on pyritty oikeusmenettelyiden kohdalla ehkäisemään sillä, että perustuslakivaliokunta valmistelee ensin mietinnön siitä, onko lakia rikottu ja jos on, kuinka rankasti.
Perustuslakivaliokunta pyrkii tekemään yksimielisiä ratkaisuja ja välttämään hallitus-oppositio-asetelmaa.
– Perustuslakivaliokunnassa arvioidaan, onko kyse lainvastaisesta menettelystä ja ylittääkö se ministerisyytteelle asetetut kriteerit. Kyseessä on korotettu syyksiluettavuus eli edellytetään tahallisuutta tai törkeätä huolimattomuutta. Lisäksi edellytetään, että virkavelvollisuutta vastaan rikkominen on ollut olennaista ja selvästi lainvastaista menettelyä, Viljanen selvittää.
Viljasen mukaan perustuslakivaliokunta on pystynyt tasapainoiseen työhön.
– Perustuslakivaliokunnan arviointi on perinteisesti toiminut mielestäni luotettavasti. Ei ole kumpaakaan suuntaan politiikka päässyt vaikuttamaan valiokunnan arviointiin, hän sanoo.
Katso myös: MTV:n tiedot: Vihreät taivuttelee hallituskumppaneita pehmeämmälle linjalle Haavisto-päätöksessä
1:35
