Syyrian koillisosassa, keskellä erämaata on ollut pian vuoden valtava leiri täynnä valkoisia telttoja. Leirillä asuu lähes 70 000 ihmistä, lähinnä naisia ja lapsia.
Pahamaineisen leirin nimi, al-Hol, on tullut suomalaisillekin tutuksi, koska pieni osa leirin asukkaista on Isis-vaimoja ja -lapsia.
Tämä pieni osa on saanut paljon julkisuutta. Heihin kuuluu muun muassa EU-maiden kansalaisia, Ylen tietojen mukaan myös 33 suomalaislasta ja 11 suomalaisnaista.
Valtaosa leirin asukkaista on irakilaisia ja syyrialaisia, mutta noin 14 prosenttia on muiden maiden asukkaita. Lapsista 6 000 on muualta tulleita.
Leirin asukkaat eivät saa poistua sieltä. He ovat leiriä pitävän kurdihallinnon mielestä epäilyttäviä. Isis-vaimojen ja lasten lisäksi leirillä on niitä, jotka pakenivat Isisiä ja taisteluita.
”Karu paikka”
– Al-Hol on keskellä ei mitään. Se on keskellä erämaata. Kesällä siellä on äärettömän kuuma ja talvella äärettömän kylmä, kertoo leiriltä pari päivää sitten palannut Syyrian Unicefin tiedottaja Salam al-Janabi puhelimessa maan pääkaupungista Damaskoksesta.
Hänen mielestään leiri ei sovi lapsille.
– Se on karu paikka. Olin itse siellä vain kaksi päivää, ja sekin oli rankkaa. En voi kuvitella, miltä tuntuisi lapsena olla siinä tilanteessa, toteaa Irakin sodan itse 2000-luvun alussa kokenut al-Janabi.
Isisin kaatuminen moninkertaisti väkimäärän
Al-Holilla on pitkä historia. Se otettiin käyttöön ensimmäisen kerran jo vuonna 1991 Persianlahden sodan pakolaisia varten. Vuonna 2016 se avattiin uudelleen Isisiä pakenevia irakilaisia ja syyrialaisia varten.
Vielä tämän vuoden alussa leirillä asui 11 000 ihmistä. Kun taistelu alkoi Isisin viimeiseksi linnakkeeksi jääneessä Baghuzissa, leirin väkimäärä moninkertaistui lyhyessä ajassa.
Lapsikuolleisuus oli leirillä aluksi suurta, kun kauan saarroksissa olleen alueen asukkaat saapuivat. Lapsia kuoli aliravitsemukseen ja ripuliin. Al-Janabin mukaan tilanne on onneksi rauhoittunut. Silti yhä viikoittain tulee vastaan aliravitsemustapauksia.
Leirillä yritetään taistella tartuntatauteja, kuten koleraa vastaan. Unicef tuo kumppaneineen alueelle kaksi miljoonaa litraa puhdasta juoma- ja käyttövettä päivittäin. Paahtavan kuumalla ilmalla sitä kuluu paljon.
Kuumuutta ei voi paeta
Koska leirin piti kasvaa nopeasti, sitä ei ehditty suunnitella lapsia ajatellen. Siellä ei ole varjoisaa paikkaa, missä leikkiä ja tuntea olevansa turvassa, al-Janabi kertoo.
Monet lapset pääsevät varjoon vain perheensä teltassa, mutta sielläkin on kuuma.
Al-Janabi muistuttaa, että nämä lapset ovat nähneet ja kokeneet hirveitä asioita. Monet heistä ovat asuneet kuukausia tai jopa vuosia alueella, jossa ei ole ollut toimivaa terveydenhuoltoa. Heidän yleiskuntonsa on heikko.
– Kuumuus heikentää heitä entisestään ja altistaa heidät taudeille, hän huomauttaa.
Miksi suomalaisorpoja ei haeta pois?
Al-Holin leirillä tiedetään olevan ainakin kaksi suomalaista orpolasta. Heistä toisen isä saattaa olla Ylen mukaan elossa ja vangittuna Irakissa.
Muun muassa Ruotsi, Norja, Saksa ja Ranska ovat käyneet hakemassa oman maan kansalaistensa orvoksi jääneitä lapsia takaisin kotimaahan. Suomella ei kuitenkaan ole tällaisia suunnitelmia.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan suomalaisorpoja ei olla hakemassa, koska he ovat elävät osana toista perhettä.
– Heillä on käytännössä sisaruksia ja aikuisen seura koko ajan. Seuraamme tilannetta, ja katsomme, mikä on lasten sukulaisten lähtökohta ja valmius toimia tällaisessa tilanteessa, hän toteaa.
Suomen kansalaiset saavat palata
Haavisto pitää al-Holin tilannetta huolestuttavana.
– Leiri ei voi olla pysyvä ratkaisu, ja tämä on ollut meidän viestimme myös kurdiviranomaisille, hän toteaa.
Suomen kansalaisilla on oikeus palata Suomeen. Suomi ei kuitenkaan ole aktiivisesti ketään hakemassa, Haavisto toteaa.
– Lähtökohtaisesti lähdemme siitä, että ihmiset omalla kustannuksellaan tulevat Suomeen. Monella on sukulaisia, jotka voivat siinä tukea.
Lapsia Suomi ei Haaviston mukaan voi lähteä leiriltä hakemaan, koska lastensuojelutoimenpiteet eivät ulotu ulkomaille.
– Siellä ei ole viranomaista, jonka kanssa meidän lastensuojeluviranomaiset voisivat yhdessä toimia.
Pelko estää toiminnan
Kurdiviranomaiset ja Unicef ovat toivoneet, että lapset saataisiin leiriltä nopeasti pois. Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen.
Suurin syy siihen, että leiriä ei ole lähdetty purkamaan on pelko. Vaikka naisen paikka onkin Isisisin kalifaatissa ollut kotona, on moni nainen toiminut aktiivisena värvääjänä netissä.
Moni kannattaa yhä Isisiä. Esimerkiksi Yle on haastatellut al-Holissa asuvaa suomalaista Isis-vaimoa, joka ei edes halua palata Suomeen, vaan vannoo kalifaatin nimeen.
Leirillä asuvat Isis-lapset ovat puolestaan nähneet asioita, joita lapsen ei pitäisi nähdä. Isisin alueilla harjoitettiin myös mittavaa aivopesua, jossa lapsista kasvatettiin kalifaatin sotureita.
"Lapsi on aina lapsi"
Al-Janabin mukaan lapset pitäisi kuitenkin nähdä taistelijoiden sijaan uhreina.
– Meidän täytyy muistaa, että he ovat meidän lapsiamme. Kaiken sen päälle, mitä he ovat nähneet ja kokeneet, he eivät ansaitse olla tuollaisissa oloissa, hän toteaa.
Al-Janabi muistuttaa Suomenkin allekirjoittamasta Lapsen oikeuksien sopimuksesta.
– Lapsi on aina lapsi. Sopimuksessa todetaan, että lapsilla on luontaisia oikeuksia. Heistä pitää pitää erityistä huolta. Toivon, että kaikki ihmiset ja valtiot muistavat tämän.
Myös Suomi vastuussa purkamisesta
Al-Janabin mukaan naisten ja lasten tilanne vaikeutuu, mitä kauemmin he joutuvat leirillä olemaan.
– Siksi vetoamme kaikkiin maihin, joilla on lapsia tällä leirillä. Lapsi ei ansaitse tällaista elämää.
Myös Suomi on al-Janabin mukaan vastuussa leirin purkamisesta.
– Suomi on kansainvälisen yhteisön aktiivinen jäsen. Toivomme, että myös Suomi miettii, mikä on parasta näille lapsille, jotka ovat kokeneet jo nyt kovia.