Yli 1 300 eurooppalaislähtöiselle lapselle al-Holin pakolaisleirillä Syyriassa tämä päivä valkenee samanlaisena kuin kaikki muutkin: kuumana, kurjana ja toivottamana.
Eikä paljon toivoa ole luvassa tulevaisuudessakaan, vaikka lasten kotiuttaminen vanhempiensa lähtömaihin Euroopassa on ollut menneen kesän kuumimpia puheenaiheita.
Tällä hetkellä lasten palaaminen syntymämaihinsa al-Holista on erittäin vaikeaa, varsinkin jos jompikumpi vanhemmista on edelleen elossa leirillä.
Aikuisten palaaminen on toistaiseksi lähes mahdotonta. Juuri mikään Euroopan maa ei halua ottaa mahdollisina turvallisuusuhkina pitämiään ihmisiä takaisin, eivätkä al-Holin leiriä valvovat kurdit halua erottaa lapsia vanhemmistaan.
Suomalaisviestimien mukaan leirillä on myös toistakymmentä suomalaisnaista, joilla on yhteensä yli 30 lasta.
Vain vähän lapsia palannut
Euroopan maista Isis-lapsia ovat ottaneet takaisin ainakin Pohjois-Makedonia, Ranska, Saksa, Belgia, Hollanti, Ranska ja Ruotsi. Tahti on ollut kuitenkin hidasta: Belgiaan on palannut vajaat 30 lasta, Ranskaan alle sata ja Saksaan parisenkymmentä.
Belgia on luvannut ottaa takaisin kaikki alle kymmenvuotiaat lapset. Ikärajan ylittävien kohdalla jokainen tapaus harkitaan erikseen. Useimmat muut maat ovat noudattaneet tapauskohtaista harkintaa lasten valinnassa painottaen täysorpoja lapsia.
Lasten paluu ei ole ollut ongelmatonta. Ruotsissa, Saksassa ja Ranskassa paluu kirvoitti mielenosoituksia ja kipakoita mielipiteitä.
– Ei, ei ja vielä kerran ei. Heidän vanhempansa eivät ole enää maamme kansalaisia, kiivaili maahanmuutosta vastaava belgialainen ex-ministeri Theo Francken Twitterissä.
Al-Hol suljetaan jossain vaiheessa
Suomessa keskustelu on noudattanut eurooppalaisia linjoja. Lapsia oltaisiin valmiita ottamaan, mutta ilman heidän äitejään tämä ei onnistu. Lisäksi vaikeutena on ollut, ettei kurdialueilla ole sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan selkeää viranomaista, jonka kanssa neuvotella.
– Siellä ei ole edes sitä toimivaa viranomaista, jonka kanssa huostaanotosta keskusteltaisiin, sanoi ylijohtaja Tuija Kumpulainen STT:n haastattelussa viime kuussa.
Jotkut maat ovat kuitenkin sopivan viranomaistahon löytäneet: Belgia teki sopimuksen lasten kotiuttamisesta kurdien aluehallinnon (KRG) kanssa viime kuussa. Kurdit ovatkin toistuvasti vaatineet Euroopan maita tekemään enemmän kansalaisiensa kotiuttamiseksi.
STM:n mukaan paluu Suomeen helpottuisi huomattavasti, jos tulijat pääsisivät itse Suomen rajoille, koska Suomen kansalaisilla on oikeus tulla Suomeen. Näin voisi käydä, jos leiri suljettaisiin.
Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professorin Hannu Juusolan mukaan on todennäköistä, että näin käykin. Ajankohtaa sen sijaan ei tiedä kukaan.
– Jossain vaiheessa ehdottomasti se suljetaan, varsinkin kun nyt on tullut näitä arvioita, että leiristä on tulossa Isisin värväyskeskus, mistä myös YK on varoittanut. Juusola sanoi STT:lle.
Ongelmatonta paluu ei toki tällaisessa tapauksessakaan olisi.
– Siihen tarvitaan ensiksi taloudelliset mahdollisuudet ja toiseksi yhteydet jollekin turvalliselle alueelle, vaikkapa Turkkiin tai Libanoniin, joiden kautta voisi sitten päästä Suomeen, Juusola jatkaa.