Hirsi on kotimainen tuote, jonka käyttö rakentamisessa saa uusia muotoja. Vuoden hirsirakennukseksi valittu pientalo todistaa hirren sopivan myös kaupunkiympäristöön.
Kotimaisia hirsitalotehtaita edustavan Hirsitaloteollisuuden järjestämään kilpailuun osallistui kymmenen ehdotusta. Niiden joukossa oli muun muassa Pudasjärven hirsirunkoinen päiväkoti. Toimistorakennuksen ja päiväkodin lisäksi muita julkisia rakennuksia ei kilpailussa ollut, vaan muut olivat pientaloja.
Voittajatalon jokaisessa kolmessa kerroksessa on 5O neliötä.
Kilpailun tuomaristoon kuulunut Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila pitää kilpailun voittajaksi yltänyttä Faro-taloa onnistuneena esimerkkinä kaupunkiin sopivasta hirsitalosta. Kaksi vuotta valmistunut talo on Kanttilan mielestä neliöitään suuremman oloinen.
– Hirren käyttö on hienostunutta ja johdonmukaista, kuvailee Koiso-Kanttila Honkatalojen valmistamaa pientaloa.
Koiso-Kanttilan lisäksi tuomaristoon kuuluivat rakennusneuvos ja arkkitehti Aila Korpivaara ympäristöministeriöstä sekä sisustusarkkitehti Marko Paananen.
Hirsi kiinnostaa ulkomailla
Arkkitehti Jaakko Kepon suunnitteleman pientalo Faron toinen kerros
Suomalaiset hirsitalot kiinnostavat ulkomailla. Myynnistä yli 40 prosenttia kohdistuu Suomen rajojen ulkopuolelle ja ehdottomasti eniten hirsitaloja myydään Moskovan ja Pietarin alueelle Venäjälle.
– Lähes puolet viennistä menee Venäjälle ja sen jälkeen eniten Japaniin. Ranskan koillisosassa on jo alkujaan omaa puurakentamista ja sinne meidän viennistä menee noin 10 prosenttia, kertoo Hirsitaloteollisuuden puheenjohtaja Esko Rintamäki.
Muita pienempiä vientimaita ovat Hollanti, Belgia ja Saksa. Yhteensä suomalaisia hirsitaloja rakennetaan maailmalle noin 100 miljoonan euron arvosta vuosittain.
Kotimaassa uusia trendejä
Kymmenen vuotta sitten Hirsiteollisuus haastettiin suunnittelemaan kaupunkiin sopivia hirsitaloja. Tulokset alkavat näkyä.
Suomessa rakennetaan vuosittain noin tuhat hirsistä omakotitaloa ja noin 2 000–3 000 vapaa-ajanasuntoa.
Rintamäen mukaan hirsitaloissa kiinnostaa yleensä niiden hyvä sisäilman laatu ja se, että rakennus elää sään mukaan. Kuumalla säällä hirsirakennus on viileä ja kylmällä lämmin. Hirsimateriaalissa näkyvät nyt myös ajan trendit.
– Suomessa esimerkiksi pyöröhirsi ei ole enää kovin suosittua ja kelohirrellä sekä veistetyllä hirrellä rakentaminen on marginaalista. Suurin osa rakennuksista tehdään liimatusta hirrestä, Rintamäki kertoo.
Mari Mäkinen, mari.makinen@mtv.fi