Talvitestit paljastivat F1-autoissa tapahtuneen hämmästyttävän muutoksen

Kauden 2014 alla ajetut talvitestit olivat jo rakenteeltaan hyvin erilaiset kuin nyt, kuusi vuotta myöhemmin. Testit ajettiin kolmessa neljän päivän jaksossa: ensin neljä päivää Jerezissä, sitten yhteensä kahdeksan päivää Bahrainissa.

Kun kaikki oli tekniikan puolesta uutta, talleilla oli enemmän tai vähemmän vaikeuksia saada testirupeamaa käyntiin, ja Lotus, nykyinen Renault, sai itse asiassa E22-autonsa radalle vasta toiselle testiviikolle Bahrainiin.

Ero nykytilanteeseen on valtava. Kaikki kymmenen tallia saivat tämän kauden talvitesteissä vyölle yli 100 kierrosta heti ensimmäisenä testipäivänä. Toki muistissa on vielä viime vuosi, kun Williams sai autonsa valmiiksi vasta kolmanneksi testipäiväksi.

Jos tarkastellaan sarjan kärkitalleja – Mercedestä, Ferraria ja Red Bullia – niiden suhteelliset testikilometrit ovat lisääntyneet kuudessa vuodessa huimasti.

Mercedes ajoi kuusi vuotta sitten 12 testipäivänä yhteensä 4973 kilometriä, Ferrari 4483 ja Red Bull 1711. Päiväkohtaiset lukemat olivat 414, 374 ja 143 kilometriä.

Viime perjantaina päättyneissä kuusipäiväisissä testeissä Mercedes ajoi 4203 kilometriä, Ferrari 3929 ja Red Bull 3631. Päiväkohtaiset lukemat ovat 701, 655 ja 605 kilometriä.

Mutta jos nykyautot ovat luotettavia, ne ovat myös nopeita.

Kun talvitestit palasivat yhden välivuoden jälkeen Barcelonaan vuonna 2015, testien nopein kierrosaika 1.22,792 merkattiin Mercedeksen Nico Rosbergille.

Tämän vuoden testien nopein oli Rosbergin kovaaja Valtteri Bottas, joka kiersi radan aikaan 1:15,732 – siis yli seitsemän sekuntia Rosbergia nopeammin.

Suurin yksittäinen harppaus tuli vuodesta 2016 vuoteen 2017, kun Kimi Räikkönen kohensi testien pohja-aikaa Ferrarillaan kerralla yli neljä sekuntia.

Tämän selittää ennen muuta kaudelle 2017 tehdyt sääntömuutokset. Autoista tuli tuolloin entistä matalampia ja leveämpiä. Niissä oli entistä isommat renkaat ja siivet, jotka mahdollistivat mutkien ajamisen huomattavasti aiempaa nopeammin.

Esimerkiksi Silverstonen Copse-mutka – kisakalenterin nopein mutka – ajettiin parhaimmillaan 290 kilometrin tuntivauhdilla, kun vuotta aiemmin huiput olivat 260. Span Pouhon-mutkassa parannus oli vielä suurempi, 253:sta 289:ään.

Vuoden 2017 autot olivat aika-ajotrimmissä noin 0,5 sekuntia kilometrillä nopeampia kuin 2016.

Renkaiden ja aerodynamiikan lisäksi parannuksia on tehty toki myös voimayksikköön liittyen, mutta esimerkiksi Lewis Hamilton uskoo, että suurimmat harppaukset on tältä osin jo tehty.

– Oli yksi ajanjakso, kun moottorista saatiin koko ajan irti enemmän ja enemmän, mutta lopulta päädytään pisteeseen, että emme tiedä, kuinka paljon voimme repiä moottorista irti. Olemme nyt aika lailla suorituskyvyn huipulla. Suurillakaan taloudellisilla satsauksilla ei välttämättä saada huippunopeutta kuin kilometri tai kaksi, Hamilton sanoi perjantaina päättyneissä talvitesteissä.

Testikilometrit per testipäivä 2014–2019:

Vuosina 2014–2015 testipäiviä oli kaksitoista, vuosina 2016–2019 kahdeksan ja vuonna 2020 kuusi.