Työ- ja elinkeinoministeriö jätti Terrafame-järjestelyä tehtäessä kysymättä, miten EU:n komissio arvioisi sitä valtiontukisääntöjen valossa. Ministeriön mukaan valtio toimii asiassa kuin kuka hyvänsä järkevä sijoittaja.
Valtio tiedotti elokuussa, että sen yhtiö ostaa Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan ja omaisuuserät konkurssipesältä. Eduskunta on toistaiseksi pääomittanut Terrafamea 209 miljoonalla eurolla.
Notifikaatiomenettelyssä valtio hakee etukäteen komissiolta siunauksen sille, että se ei sotke markkinoita myöntämällä kiellettyä valtiontukea. Talvivaara-järjestelyssä menettelyyn ei ryhdytty.
– Lähdimme siitä, että valtion sijoitus tehdään markkinaehtoisena. Markkinaehtoisuus puolestaan lähtee siitä, että sijoitus on tehty taseelliseen yhtiöön ja että ainakin keskipitkällä aikavälillä toiminta olisi kannattavaa. Tältä pohjalta on arvioitu, että sijoitukseen ei sisälly valtiontukielementtiä, sanoo Terrafame Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja, ministeriön teollisuusneuvos Janne Känkänen.
Ainakin teoriassa kilpaileva kaivos voisi valittaa järjestelystä komissioon. Jos komissio tutkisi asian ja näkisi siinä kiellettyä valtiontukea, se voisi määrätä tuet perittäväksi takaisin. Komission kilpailun pääosastolta kerrottiin pari viikkoa sitten MTV Uutisille, että kanteluja asiassa ei ole jätetty.
Riski kirjattiin
Valtiontukiriski oli esillä, kun Talvivaara-kauppoja suunniteltiin. Siihen viitataan myös ministeriön muistiossa.
| “Näin ollen voidaan kokonaisuudessaan arvioida, että valtion toimenpiteisiin liittyvä oikeudellinen riski olisi tässä tapauksessa kohtuullisen vähäinen. On kuitenkin huomattava, että täysi oikeusvarmuus toimenpiteiden sallittavuudesta saataisiin vain notifioimalla toimenpide Euroopan komissiolle etukäteen." |
| Ote ministeriön Terrafame-muistiosta |
Känkänen selittää kirjausta sillä, että virkavastuulla toimivan virkamiehen on kirjattava päätöksenteon taustaksi myös epätodennäköinen riski. Samalla hän myöntää, että notifikaatiomenettelyyn ryhtyminen olisi pitkittänyt järjestelyn toteuttamista ja valmista tuskin olisi vieläkään.
Yksityisiä sijoittajia etsitty tuloksetta
Markkinaehtoisuuden määritelmää voi pohtia miettimällä, olisiko vastaavankokoinen, tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen sijoittaja tehnyt kyseisen sijoituksen samoissa olosuhteissa.
Valtio on yrittänyt jo pitkään löytää yksityisiä sijoittajia mukaan Talvivaaran pelastusoperaatioon. Etsintä ei ole ainakaan toistaiseksi ole tuottanut tulosta. Känkänen ei näe tätä viitteenä siitä, että valtio toimisi Talvivaaran suhteen toisin "kuin kuka tahansa järkevä sijoittaja". Hän muistuttaa, että neuvotteluja käydään yhä aktiivisesti.
– Tavoitteenahan on julkilausutusti se, että tähän löytyy lisärahoitusta yksityiseltä puolelta ja näin laajennetaan omistuspohjaa valtion ulkopuolisille tahoille.
Känkäsen mukaan valtio hakee sijoitukselleen tuottoa kuten mikä tahansa sijoittaja. Hän ei kuitenkaan suostu yksilöimään, mikä valtion konkreettinen tuottotavoite on.
– En haluaisi hirttäytyä yksittäiseen lukuun. Lähdemme siitä, että keskipitkällä aikavälillä toiminta saadaan kuntoon niin, että se on taloudellisesti kannattavaa. Sen jälkeen on aika arvioida, millainen se tuotto voisi olla.