Valtion omistajaohjauksella on oppimisen paikka Fortumin johdon palkitsemisasiassa, arvioi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo.
Ikäheimon mukaan koko tapahtumankulku kytkeytyi Uniper-sotkun yhteydessä sovittuun siltarahoitukseen. Siinä oli päätetty, että tulospalkkioita ei kerrytetä vuosilta 2022 ja 2023, vaan yhtiön hallituksessa palkkio lasketaan vain vuosien 2020 ja 2021 perusteella. Kun yrityksen tulos sittemmin romahti, johtaa vanhan tuloksen perusteella palkitseminen Ikäheimon sanoin "hieman kiusalliseen lopputulokseen".
Ikäheimon mielestä siltarahoitusta arvioituessa tulee asettua sen tekemisen ajankohtaan. Sitä tehtiin todennäköisesti kiireessä, eikä kaikkea välttämättä ollut täysin osattu ennakoida. Seurauksena sopimuksen henki ja tekninen toteutus eivät vastanneet toisiaan.
– Johdon palkitseminen ei ollut ykkösprioriteetti, ja kai siinä jäi vähän simulointia tekemättä siitä, mikä lopputulos olisi, hän arvioi.
Lue myös: Käänne Fortumin johdon jättibonuskohussa – yhtiö kertoo johtoryhmän luopuvan osakepalkkiostaan
4:14
Pöllöraadin jäsenet ihmettelivät huhtikuun lopussa, kuinka Fortumin päätös johtoryhmän palkkioista on mennyt läpi omistajaohjausyksikön kautta. "Härskiä, härskiä, härskiä", keskustelussa todetaan.
Professori: Fortum päätti lopettaa keskustelun ja siirtyä eteenpäin
Ikäheimo arvioi kohun syntyneen Fortumin lähtiessä soveltamaan sopimusta teknisesti. Hän toteaa, että sitä soveltaessa olisi voinut käyttää harkintaa ja maalaisjärkeä.
Fortum tiedotti tänään, että yrityksen johto luopuu vapaaehtoisesti vuonna 2024 maksettavista osakepalkkioista.
Ikäheimo pitää päätöstä selkeänä ja proaktiivisena. Yhtiön johto päätti näin lopettaa yhtiön ympärillä pyörineen negatiivisen uutismyllyn.
Ikäheimo uskoo, että taustalla voi olla yksinkertaisesti toive työrauhasta.
– He halusivat lopettaa tämän keskustelun ja keskittyä varsinaiseen asiaan, liiketoiminnan johtamiseen, hän arvelee.
Ikäheimo muistuttaa myös, että mitä enemmän johtajia käsitellään negatiivisesti julkisuudessa, sitä enemmän siitä on myös heille mainehaittaa, mikä voi vaikuttaa päätökseen.
Lue myös: Osakesäästäjät tyytyväisiä Fortumin päätökseen hämmentävistä bonuksista: "Toivon, että kaikenlaiset sekoilut loppuvat"
"Kriittinen pohdinta voisi olla hyödyllistä"
Isoimman opetuksen tapaus antaa Ikäheimon mielestä valtion omistajaohjaukselle. Julkisuudessa on ihmetelty, miten valtion edustus oli vasta yhtiökokouksessa ilmaissut, ettei johdon ylenpalttinen palkitseminen ole valtion kannan mukaista. Suomen valtio on Fortumin suurin omistaja.
Ikäheimosta tapaus tekee näkyväksi kysymyksen, miten valtion omistajaedustus käy keskustelua siitä, mikä on valtion kanta erilaisiin yhtiön asioihin. Jos yhtiön hallituksessa on valtion virkamiehiä edustajina, pitäisi näiden Ikäheimon mielestä myös edustaa ja viestiä valtio-omistajan tahtoa.
– Vaikka hallituksessa onkin vastuussa kaikille omistajille, niin ei se tarkoita, että valtio-omistaja ei voisi muodostaa jotain mielipidettä, jota hallituksessa oleva tuo esille, Ikäheimo toteaa.
Hän kysyykin, onko omistajaohjauksen sisällä ollut riittävä puheyhteys ja nostaa esille epäilyksen siitä, onko Fortumin palkitseminen vain yksittäinen satunnainen esimerkki omistajaohjauksen haasteista.
– Omistajaohjauksen sisäisen tiedonkulun kriittinen pohdinta voisi olla hyödyllistä. Keskeisen omistajan omistajatahdon kanavoituminen hallitustyöskentelyyn on nyt jäänyt puolitiehen.
– Varmasti tästä olisi opittavaa, Ikäheimo sanoo.