Vuoden kestänyt sovintoyritys Talvivaaran kaivoksen aiheuttamien ympäristövahinkojen korvauksista näyttää hyytyvän. Keskeiset ministeriöt ovat päättäneet, että valtio ei lähde korvaamaan vahinkoja yksityisille vahingonkärsijöille. Mitään korvamerkittyä rahaa ei siis ole tulossa.
Sovittelijana toiminut käräjätuomari Kari Turtiainen pyysi kesällä konkurssiasiamiestä vielä selvittämään löytyisikö korvauksiin leveämpiä hartioita valtion puolelta. Tunnustelukierroksen jälkeen ministeriöt torppasivat ajatuksen.
– Hallinnonalojen yhteinen kanta on, että ei ole olemassa oikeudellisia perusteita tai tarkoituksenmukaisuusperusteita korvausten maksamiseen, kertoo asiaa virkansa puolesta koordinoinut konkurssiasiamies Helena Kontkanen MTV Uutisille.
MTV Uutiset selvitti vuonna 2014, että mökkiläiset ja kalastajat vaativat Talvivaaralta miljoonia
Oljenkorsi katkesi
Käytännössä linjaus merkitsee suuria vaikeuksia sovittelun jatkamiselle.
– Tämä oli tavallaan oljenkorsi joka haluttiin vielä katsoa. Nyt on selvitettävä onko jotain muuta vaihtoehtoa, sovittelija Turtiainen myöntää.
Turtiainen aikoo keskustella seuraavaksi kantajien kanssa. Yksi vaihtoehto on kutsua vastaajat ja kantajat toisen kerran koolle, ja selvittää sovittelun jatkamismahdollisuudet.
Kevään aikana sovittelija tapasi vastaajan, Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän ja kantajina olevien vahingonkärsijöiden edustajat erillisneuvotteluissa.
– Uskon, että kantajilla on halua jatkaa sovittelua. En pysty kuitenkaan avaamaan luottamuksellisia keskusteluja syvemmin.
– Valtion mukaantulo haluttiin katsoa koska kävi selväksi, että vaikka halua sovintoon olisikin, kykyä ei välttämättä ole, Turtiainen luonnehtii sovittelua.
Kalastaja Raimo Tervonen (vas) ihmettelee miksi ilmiselvistä korvauksista pitää riidellä. Kuva Kainuun käräjäoikeudesta 9.1.2017.
Vaikeaa alusta alkaen
Jo ensimmäisessä sovintoistunnossa konkurssipesän hoitaja, julkisselvittäjä Jari Salminen muistutti, että pesä on velkaa valtiolle yli 100 miljonaa euroa.
– Pesän varoilla pitäisi ensin kattaa valtion velka. En halua olla ilonpilaaja, mutta mahdollisuus korvauksiin on pieni, Salminen sanoi tuolloin.
Kalastajat, kiinteistönomistajat ja muut ranta-asukkaat hakivat korvauksia ensin käräjäoikeudesta, joka selvitti myöhemmin mahdollisuuden tuomioistuinsovitteluun. Kantajia on sovittelussa muutamia kymmeniä.
Kaivostoimintaa Talvivaarassa nykyisin jatkava Terrafame Oy ja yrityssaneerauksessa oleva Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj eivät suostuneet sovintoon.
Pesässä ei ole jaettavaa
Konkurssiasiamies Helena Kontkanen toimi sovittelijan pyynnöstä välittäjänä asiassa ja oli yhteydessä ympäristöministeriöön ja työ- ja elinkeinoministeriöön, jotka selvittivät vielä valtiovarainministeriön kannan asiaan.
– Valtio on Talvivaara -kokonaisuudessa mukana monessa eri roolissa, mutta ei ole ollut ketään joka edustaisi valtiota sovittelussa. Nyt tehtiin tunnustelukierros ja lopputulos oli ettei valtiolla ole perusteita lähteä korvaamaan, Kontkanen muotoilee.
Kontkanen korostaa lisäksi, että nykytulkinnan mukaan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä ei ole vastuussa yksityisoikeudellisista korvauksista, koska konkurssipesä ei ole niitä toiminnallaan aiheuttanut.
– Vahingonkärsijät ovat näin ollen tavallisen velkojen asemassa.
Periaatteessa valvottaville veloille voisi jako-osuutta saada, mutta tässä tapauksessa se on hyvin epätodennäköistä konkurssipesän ylivelkaisuuden vuoksi.
Vakuutus selvittämättä
Yksi vaihtoehto on hakea korvauksia vielä Ympäristövakuutuskeskuksesta, joka päättää niistä itsenäisesti.
– Meillä konkurssiasiamiehen toimistossa on ollut neljä ympäristökonkurssia julkisselvityksessä ja yhdessä niistä ympäristövakuutuskeskus maksoi korvauksia myös konkurssipesälle vakavan vaaran torjumisesta aiheutuneista kustannuksista. Yksityishenkilöiden vaateita ei näissä tapauksissa ole tiettävästi esitetty.
Ympäristövakuutuskeskus on jo aiemmin ilmoittanut, että se ei ota kantaa asiaa niin kauan kuin oikeudenkäynti tai sovitteluyritys ovat kesken.
Talvivaara Sotkamo Oy:n julkisselvittäjä Jari Salminen (vas.) muistutti pesän varattomuudesta jo tammikuussa.
Ministerille esitys korvamerkinnästä
Ammattikalastaja Raimo Tervonen otti veneen reunalla tyynesti vastaan tiedon sovittelun kokemasta uudesta takaiskusta. Tervonen oli itse aktiivinen valtion roolin selvittämisessä heti sovittelun alusta alkaen.
– Esitin jo avausistunnossa tammikuussa konkurssipesän hoitajalle, että korvauksiin hankittaisiin korvamerkittyä rahaa valtiolta. Saman esityksen tein keväällä uudelle työ- ja elinkeinomisteri Mika Lintilälle, Tervonen harmittelee nyt.
Koko korvaussopan monimutkaisuutta lisää se, että Terrafame Oy on tarjonnut osalle ammattikalastajista kahdenkeskisiä korvauksia. Niiden taustalla oli konsulttina toimineen Pöyryn ammattikalastajaselvityksen korvaustaso vuodelta 2013.
Tervonen ei esitykseen suostunut vaan teki vastatarjouksen, johon Terrafame ei ole reagoinut.
– Se olisi ollut kertakorvaus ja pulinat pois. Lisäksi vuosien 2014-2015 vahingot olisivat jääneet saamatta.
"Tämä on turha riita"
Tervosen mielestä kaikkien vahingonkärsijöiden korvauksista tehtiin aivan turhaa riita-asia.
– Korvauksethan on tunnustettu luvissa ja esimerkiksi toiminnan harjoittajilta vaadittavissa ympäristövakuuksissakin pitäisi olla rahaa haittakorvauksiin. Ei niitä vain meille kuulu. Pitkitetään ja kiusataan vuositolkulla ettei vain tarvitsisi maksaa, Tervonen puhisee.
Tervonen huomauttaa lisäksi, että monet keskeiset ympäristölainsäädännön asiantuntijat katsovat, että vastuu korvauksista ei ole hävinnyt matkan varrella konkursseihin.
– Lopulta ne päätyvät Terrafamen vastuulle, Tervonen luottaa.