Valtio on varannut 150 miljoonaa euroa Talvivaara Sotkamon konkurssista aiheutuvien ympäristövahinkojen ehkäisyyn. Yli puolet rahasta on jo mennyt. Nyt jäljellä olevilla varoilla valmistellaan louhinnan aloittamista.
Konkurssiasiamies Helena Laine, voiko rahaa käyttää louhintaan?
– Tämä oli minullakin ensimmäinen ajatus, että miten se siihen sopii, mutta olen sittemmin vakuuttunut asiantuntijoiden lausunnoista.
Konkurssiasiamies antoi kesäkuun alussa luvan ryhtyä valmistelemaan louhintaa. Päätöksessä todetaan, että louhinta ja uuden malmin kasaus kasoille on paras keino estää liuoskierron putkien ja pumppujen jäätyminen.
– Jos vesikierto pysähtyisi, se voisi aiheuttaa merkittävän riskin myrkyllisen liuosnesteen hallitsemattomasta karkaamisesta luontoon. Tämän takia louhiminen on katsottu välttämättömäksi.
Onko Talvivaara siis ikiliikkuja?
– Ei, mutta nyt on varauduttava seuraavaan talveen tällä hetkellä käytössä olevalla tekniikalla. Eikä Talvivaaran alasajo tapahdu kädenkäänteessä, vaan jo yksin liuoskierron alasajo veisi arviolta neljä vuotta.
Konkurssiasiamies toteaa louhintaa puoltavassa päätöksessään myös, että louhinnan aloittaminen pitää kaivoksen edelleen myyntikuntoisena.
Laine sanoo tukeutuvansa Talvivaaran ratkaisuissa asiantuntijoihin.
– Ei konkurssiasiamiehellä tietenkään voi olla syvällistä kaivososaamista, vaan meidän on luotettava kaivos- ja vesiasioissa asiantuntijoiden lausuntoihin. Tämä on täysin poikkeuksellinen tapaus meille.
Laineen mukaan tarvittavaa asiantuntemusta on Talvivaarassa, konkurssipesällä ja ministeriöiden yhteisessä Talvivaara-toimistossa.
Konkurssiasiamiehen tehtävänä on valvoa Talvivaara Sotkamon julkisselvitystä, joka tehdään veronmaksajien rahoilla. Konkurssiasiamies muun muassa antaa suostumuksen julkisselvittäjä Jari Salmisen esityksiin merkittävämmästä rahankäytöstä ja hyväksyy muutenkin julkisselvityksen kustannukset.