Juristit penäävät Vastaamo-uhreille tavallista suurempia korvauksia valtiolta: "Taulukot roskakoriin"

Valtiokonttori maksaa rikosten uhreille korvauksia valtion varoista. Valtiokonttorin palvelupäällikkö Timo Yliluoma arvioi elokuun lopulla Ylelle, että Vastaamon uhrit voivat saada keskimäärin arviolta 500–1 500 euroa kärsimyskorvauksena törkeästä kiristyksestä tai sen yrityksestä. Summasta vähennetään perusvähennys, joka Yliluoman mukaan on 220 euroa.

Maksaessaan korvauksia Valtiokonttori noudattaa lähtökohtaisesti henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan (heva) korvaussuosituksia. Vastaamonuhrit.fi-juristit Paula Pajula ja Jenni Raiskio korostavat, että Valtiokonttori ei ole aiemmin käsitellyt Vastaamon kaltaista tapausta.

– Kyse on siitä, tuleeko korvaussuosituksia orjallisesti noudattaa. Ne ovat vain suosituksia. Olemme todenneet Valtiokonttorille, että mikäli korvaus uhreille on tällainen, se on alaluokkaisen pieni. Tässä kohtaa hevan taulukot voi heittää roskakoriin, Raiskio sanoo.

Lue myös: Aleksanteri Kivimäelle koituneet seuraukset leviävät maailmalla – juttu nousi BBC:n luetuimpien joukkoon

Ylen jutun mukaan Valtiokonttori on laskenut, että jo tämän vuoden puolelta Vastaamo-uhrien korvausten yhteissumma voisi ylittää kaksi miljoonaa euroa, jos hakemuksia tulisi yli 2 500 ja jokaiselle maksettaisiin noin tuhat euroa.

Pajula ja Raiskio korostavat, ettei uhrien suuri määrä voi koitua yksittäisen uhrin tappioksi.

– Yksittäiselle ihmiselle, joka on sattunut joutumaan tähän porukkaan, tämä on valtava asia. Se, että joukko on suuri, ei saisi johtaa siihen, että korvauksia alennetaan, Pajula sanoo.

Hovioikeudelta 7 000 euron korvaukset

Raiskio ja Pajula nostavat esiin Helsingin hovioikeuden kesällä antaman ratkaisun jutussa, jossa yksi tietomurron uhreista vaati korvauksia Vastaamon konkurssipesältä.

Hovioikeus oli samaa mieltä käräjäoikeuden kanssa siitä, että Vastaamon tapauksessa hevan suosituksista tai aiemmista korkeimman oikeuden ratkaisuista ei voitu suoraan ottaa mallia korvausten arvioimiseen.

Arvioituaan juttua hovioikeus katsoi, että korvauksen tuli olla hevan suosituksia korkeampi, koska tietosuojaloukkaus oli kohdistunut erityisen luottamukselliseen hoitosuhteeseen ja potilaan yksityisyyden suojaan sekä aiheuttanut uhrille merkittävää kärsimystä. Näin ollen se määräsi Vastaamon maksamaan uhrille kärsimyskorvauksia 7 000 euroa. Hovioikeuden päätös on lainvoimainen.

Lue myös: Lue myös: Osa sai vasta nyt tietää olleensa tietomurron uhreja ja ylipäänsä Vastaamon potilaita: "Ihmiset ovat olleet aivan shokissa"

Samalla kannalla olivat professorit, joilta Raiskio ja Pajula pyysivät lausunnon Valtiokonttoria varten. Lausunnossa Lapin yliopiston velvoiteoikeuden emeritusprofessori Juha Karhu ja Turun yliopiston yksityisoikeuden professori Mika Viljanen kirjoittavat, että tapauksessa on painavat perusteet sille, että törkeän kiristyksen tai sen yrityksen kärsimyskorvauksen pitää ylittää korvaussuositukset.

Professorit perustelevat kantaansa muun muassa sillä, että Vastaamon uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja rikos kohdistui heidän mielenterveystietoihinsa sekä todennäköisesti myös heidän läheistensä sensitiivisiin henkilötietoihin. Poikkeuksellisena he näkevät myös jutun saaman julkisuuden, joka heidän mukaansa pahentaa ja pidentää uhrien kokemaa loukkausta.

Valmiita viemään korvaukset käräjille

Vastaamon rikosjutussa Aleksanteri Kivimäki tuomittiin huhtikuun lopulla yli kuuden vuoden vankeuteen. Hän on valittanut tuomiostaan, ja syytteiden käsittely jatkuu myöhemmin hovioikeudessa.

Korvausprosessi etenee omaa raidettaan. Pajula ja Raiskio edustavat noin 3 500:aa Vastaamon uhria, joista valtaosa on jo tehnyt sovintosopimuksen Kivimäen kanssa. Sopimusten nojalla juristit hakevat heille korvauksia Valtiokonttorista.

Vastaamonuhrit.fi-juristien palvelut ovat uhreille maksuttomia, ja kaikki halukkaat mahtuvat yhä mukaan. Kaikilla niillä, jotka eivät ole vielä vaatineet korvauksia, on siihen mahdollisuus, kunnes Kivimäen rikosasian tuomio on saanut lainvoiman. Näillä näkymin korvauksia on siis mahdollista vaatia ainakin kevääseen 2026 asti.

Lue myös: Syyttäjä on tyytyväinen Aleksanteri Kivimäen tuomioon – vain yhdestä seikasta voisi valittaa

Pajulan ja Raiskion ajaman sovintomenettelyn tarkoituksena on ollut välttää siviilioikeudenkäynnit ja saada uhreille korvaukset ilman pitkää oikeusprosessia. He laskevat, että menettelyllä säästetään miljoonia euroja valtion varoja.

– Sillä on myös välillisiä vaikutuksia. Mitä pidempään prosessi kestää, sitä kauemmin nämä ihmiset joutuvat roikkumaan siinä mukana. Se kertautuu sitten esimerkiksi mielenterveyspalvelujen tarpeena ja sairauslomina, Pajula sanoo.

Pajula ja Raiskio ovat kuitenkin valmiita lähtemään käräjille, jos korvaussummat jäävät liian alhaisiksi.

– Olemme halunneet säästää viranomaisten resursseja, jotta tätä ei jouduttaisi vuosia pyörittämään oikeuslaitoksessa, mutta emme tule hyväksymään selkeän alimitoitettuja korvauksia, Raiskio sanoo.

He ovat kuitenkin toiveikkaita, koska yhtään päätöstä Valtiokonttorissa ei ole vielä tehty. Ensimmäisten hakemusten käsittelyn on määrä alkaa lähiaikoina.

– Elämme vielä suuressa toivossa siitä, että päätökset tulevat olemaan oikeudenmukaisia ja suhteutettuja uhrien kärsimykseen, Raiskio sanoo.